9.2.2008

Hallo!

Heippa vain täältä Saksasta! Hiljaiseloa on ollut täällä blogin puolella, koska oli hieman ongelmia netin toimivuuden kanssa. Mutta nyt taas toimii, ja olen palannut pimennosta sivistyksen pariin. Siltä ainakin tuntui, kun neljä päivää olin nettipimennossa ja yksin vieraassa maassa.

Aikamoista juoksemista ovat olleet nämä ensimmäiset päivät Saksassa. Heti ensimmäisenä päivänä piti avata tili täällä, että sain vuokrasopimuksen allekirjoitettua ja avaimet. Torstaina oli ohjelmassa yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuminen, opiskelijakortin hommaaminen ja perjantaina Semester ticketin (matkakortti julkisiin liikennevälineisiin) ostaminen opiskelijakorttiin ja kaupungin asukkaaksi ilmoittautuminen. Lisänä tietysti kaikenlaisen tarpeellisen tavaran metsästystä ihan hakuammunnalla pitkin kaupunkia.

Oli kyllä aika karu olo ensimmäisenä iltana täällä, kun omat käsitykseni vuodevaatteista tai keittiön/jääkaapin siisteydestä ovat ihan eri luokkaa kuin mitä totuus oli täällä. Tiesin kyllä odottaa, että tällainen keittiön ja suihkun/vessan jakaminen muiden kanssa ei tällä iällä ole enää helppoa, mutta silti se tuli pienoisena yllätyksenä. Tässä meidän asuntolassa on esimerkiksi omassa kerroksessani 17 asukaspaikkaa ja muiden kanssa jaan kaksi suihkua, vessat (1 naisten ja 1 miesten, lisäksi pisuaari) ja keittiön. Pikkuhiljaa tähän alkaa tottua, kun olen saanut saanut ostettua esimerkiksi keittiötarvikkeita, tyynyn ja peiton sekä muutenkin alkanut kotiutua tänne. On todella paljon parempi nukkuakin nyt, kun on kunnon tyyny ja vanha peite petarina pehmentämässä kovaa sänkyä. Ja nyt kun sain netin toimimaan, niin yhteydet Suomeen toimii ihan eri tavalla kuin aiemmin. Muutenkin netti on todella tarpeellinen, ihan pankkiasioiden hoidosta ja kursseille ilmoittautumisesta lähtien, joten oli kyllä ihan tyhmä olo, kun netti ei toiminut. No, ihan pihalla olen kyllä vieläkin kaikista asioista, koska telkkaria ei ole, eikä suomalaisia lehtiä. Ehkäpä nyt sitten edes netin avulla pysyn vähän kärryillä asioista. :) Itse kaupunkiin sopeutuminen on ollut paljon helpompaa kuin tähän tietynlaiseen soluasumiseen. Ainakin ensivaikutelmani kaupungista on kiva, ja julkiset toimii hyvin. Ja erinäisiä vaate- ja kenkäkauppoja on tullut jo bongailtua, en vaan vielä ole antanut itselleni lupaa sellaiseen shoppailuun, vaan hoitanut näitä pakollisia ensin alta pois. Mutta varmasti jossain vaiheessa pitää noitakin lähteä kiertelemään.

Kaupungilla kulkiessani löysin myös lankakaupan, Wolle Rödelin, jossa taatusti pitää vielä vierailla toistekin. Nytkin mukaani tarttui lohtulangoiksi (ensimmäisten päivien järkytyksiä lievittämään ;)) neljä kerää Universalia, 100 % merinovillaa fuksian punaisena á 1,95 €. Ei kyllä ole mitään tietoa, mitä noista isoina tulee, mutta tulipahan ostettua... Austermanin Stepiä myöskin bongasin, ja olipa halpaa Suomen hintoihin verrattuna: 6,95 €/kerä (jos nyt muistan oikein, mutta halpaa kuitenkin)! Taitaa useammassa paikassa Suomessa olla hintana lähemmäs kymppiä kerältä. Ihania lankoja pitää kyllä mennä hiplailemaan toistekin. Pitäisi vaan olla jotain suunnitelmia, muuten menee vaan pää sekaisin langoista, eikä osaa päättää, mitä ostaisi... ;)

Jatkan juttua joku toinen päivä, nyt alkaa silmiä painamaan siihen malliin, että olis parempi lähteä nukkumaan.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea uuteen (elämän)vaiheeseen :)

Onpas siellä erilainen hintataso. Täällä Suomessa taitaa olla jokin napapiirin hintalisä langoissakin :|

Kristiina kirjoitti...

Kiitos Marili! :)

Ihan samaa minäkin mietin, miten sama lanka voi olla niin paljon halvempaa täällä kuin Suomessa. Pitänee jatkaa vertailuja hinnoista jatkossakin!