Pakkotauko

Viikonloppu tuli ja meni, hyvin pitkälti neuloessa ja lauantaina käväisin tanssimassa. Kivaa oli päästä tanssimaan. :) Sylvin eka hiha on nyt valmis ja toista aloitettu. Kovin paljoa päivässä ei vaan kädet kestä tuota Sylviä neuloa, koska lanka on sen verran karheaa ja koska joudun neulomaan hihat sukkapuikoilla, pitää lankaa pitää tosi kirellä puikkojen vaihtokohdassa. Ja siitä johtuen iho meinaa mennä rikki sormista. Ja paksuilla puikoilla neulominen ottaa myös ranteisiin. Mutta kyllä se siitä joskus valmistuu... Myös alpakkaisen neuletakin etukappaleet on nyt puikoilla ja muotokavennukset tehty, kohta pitää alkaa taas leventämään ja tekemään napinläpiä. Nyt vaan tuli pakollinen tauko neulomiseen. Syynä on eilen uusittu jäykkäkouristusrokotus, jonka takia vasen olkavarsi on kipeä ja välistä kipu menee vasempaan olkapäähän ja lapaluuhun asti. :( Sivulle päin en kärsi nostaa kättä juurikaan. Onneksi muistin tämän kivun edellisestä kerrasta 10 vuotta sitten ja otin rokotuksen vasempaan käteen, että edes oikea toimii normaalisti. Jokohan tänään kärsisi edes muutaman kerroksen neuloa? Eilen oli ihan tylsää ja outoa vain katsella telkkaria ilman neuletta. Näyttää myös tuo rokote väsyttävänkin, että kai se sitten vaan pitää ottaa iisisti... No, kaikesta huolimatta, mukavaa tiistai-iltaa!

Avautumista...

Voi argh! Pitää tännekin avautua, kun hermot ovat olleet kireällä tänään... Jos et jaksa lukea valivali-osuutta, hyppää seuraavaan kappaleeseen. ;) Aiheena on siis auto. Tai oikeastaan autokorjaamo. Mä sitten inhoan käyttää autoa huollossa, koska siellä aina tuntee itsensä ihan idiootiksi eikä voi ikinä tietää miten paljon siellä vedätetään tyhmää_naista. No niin, tänään siis kävin kaupungilla, ja sieltä lähtiessäni laturin merkkivalo alkoi palaa. Tietenkin sitten heti soittelin äidin miehelle (jonka entisellä autolla satun ajamaan), ja kysyin ajanko heti korjaamolle vai mitä teen. Ohjeena tuli, että varmempi mennä, ja kysyä sieltä mielipidettä, pitääkö jotain remppaa ruveta tekemään. Matkalla merkkivalo jo sitten ehti sammuakin, mutta jatkoin uusintapuhelun jälkeen kuitenkin huoltoon. Siellä sitten testasivat, toimiiko laturi. Silloin toimi, mutta tuomio oli, että laturi pitää vaihtaa silti. No, eihän mulla siihen paljon vastaansanomista ollut, kun itse en autojen päälle mitään ymmärrä. Auto siis jäi huoltoon ja jouduin kävelemään kotiin. Hinta oli valmiiksi jo ihan suolainen, mutta se vielä pompsahti reilut 20 % ylemmäs... täytyy sanoa, että en todellakaan ollut tyytyväinen asiaan ja sanoin sen myös hakiessani auton. Siinä sitten kolme huollon henkilökuntaan kuuluvaa miestä aloitti kunnon teatterin siitä, miten kalliita nuo laturit ovat ja miten ko. malliin on viisi erilaista laturia ja mistään ei voi etukäteen tietää, mikä siihen sattuu käymään - ja antoivat ihan kokonaiset 3 (kolme) euroa alennusta! Kylläpä lämmitti mieltä siinä vaiheessa... Tämä oli toinen kerta, kun ko. autohuollossa asioin ja molemmilla kerroilla on sattunut sählinkiä, sovitut asiat ei ole pitäneet. Viimeksi autoon oli asennettu vääränlainen tuulilasi (siis ei sellainen, minkä tilasin, vaan erilainen). Ja senkin sitten sain selville vasta kun olin jo laskun maksanut ja lähdössä pois... sentään laskulla oli kuitenkin asennetun lasin hinta (joka siis oli halvempi kuin tilaamani), mutta en edes mitään pahoitteluja virheestä saanut. Eli eipä kyllä ihmeemmin kiinnosta asioida autohuolloissa... No, se siitä, laturi on nyt vaihdettu ja toivottavasti toimii taas normaalisti. Nyt sentään verenpaine on jo taas normitasolla. :)

Jos mennään vähän kivempiin asioihin, niin neuleet ovat edenneet! Viimeistelykeiju saisi kyllä tulla käymään täällä... Rinsessa-kauluri on valmis muuten, mutta päättely ja napit puuttuvat. Ja kuvaus tietysti. Eilen illalla sain myös valmiiksi huivin, ja se pitäisi pingottaa sekä kuvata. Ja se yksi kietaisuneuletakki odottelee edelleen saumojen ompelua... Eli luvassa joskus (lähi)tulevaisuudessa myös valmistuneiden neuleiden esittelyä! :) Äiti vähän vihjaili, että musta liivi olisi kiva, joten joutunen viikonloppuna hänen kanssaan vähän katselemaan malleja ja lankoja... onneksi ei sentään mistään tiukasta aikataulusta ole kyse. :) Ja tänään postiluukusta tipahti uusin VK/DK, sitä en ole vielä autohärdellin vuoksi ehtinyt selailemaan, mutta eiköhän sekin asia pikapuoliin korjaannu.

Tähän loppuun voisinkin laittaa kuvan viikonloppuna ystäviltäni valmistumislahjaksi saamastani kaulakorusta: Se on ihana! :) Kyllä tytöt taas hemmottelivat minua! <3 Kivaa keskiviikkoiltaa kaikille!

Kesä vai syksy?

Hiphei! Vihdoin täälläkin on jotain valmista esiteltävää. Eilen valmistui neuleita kaksin kappalein sekä kesäksi (vielähän sitä kesää on jäljellä, onhan??!) että syksyksi. CanarySanctuaryn Anne Elliot Spencer Wolle Rödelin Mille Filistä valmistui aamupäivän aikana. En tehnyt ihan ohjeen mukaan, sillä aloitin suorilla tuplahelmineuleen (ilman joustinta) ja myös nappilistan tein samalla neuleella. Sovelsin myös ohjeen pyörönä neulottavaksi, koska en onnistu ompelemaan siistejä saumoja.





Jouduin vähän kikkailemaan hihojen kanssa ja jouduin ompelemaan ne kiinni tuollaisten laskosten kanssa, jotta sain ne sopimaan hiha-aukkoihin. Lankaa meni arviolta noin nelisen kerää eli noin 200 g ja tikuttelin menemään 4 mm bambu-Addi-pyöröllä. Myös kaula-aukon viimeistelyn kanssa jouduin säätämään, sillä ensin yritin neuloa ohjeen mukaan pari kerrosta sileää, mutta reunasilmukat venyivät ihan järkyttävän näköisiksi (siis jotain sentin luokkaa...), joten purin yritelmän ja virkkasin suoraan kappaleiden reunaan ensin kaksi kerrosta kiinteitä silmukoita ja sitten ohjeen mukaan reunuksen (ehkä, en ollut varma lyhenteistä, joten vähän arvasin ja tein sen mukaan ;) ). Kiva tuosta tuli, varmaankin tulee käytettyä. :) Jos ei enää tälle kesälle Suomessa, niin sitten syksyn reissuilla.

Illalla valmistui vielä perjantai-iltana aloitettu Jatan MarioMyssy. Ihanan syksyisen värinen lanka oli Twilleys of Stamfordin Freedom Spiritiä, jota neuloin kaksinkertaisena 5 mm lyhyellä Addi-pyöröllä. Langanmenekki oli himppasen vajaa kaksi kerää eli arviolta noin 90 g. Myssystä tuli sopivan kokoinen noilla puikoilla, mutta isommat puikot olisivat olleet paremmat laadun kannalta - nyt neulos on aika lailla peltiä eikä laskeudu kivasti... Pitänee tehdä vielä toinenkin myssy jostain toisesta langasta, sillä malli on kiva ja nopea neuloa! :) Jos vaikka sitten saisi paremmin laskeutuvan myssyn...



Sitten päivän valitusosuus... Mitä ihmettä täällä Bloggerissa on tapahtunut, kun kuvat ja linkitykset näkyvät vain koodeina keskellä tekstiä ja esikatselun kautta vaan saan katsottua, mitä oikein on tullut tehtyä??! Onkohan tämä joku pysyvä muutos? Jos on, niin huonompaan suuntaan todellakin... paljon helpompi oli ennen kirjoittaa, kun suorilla näki kuvat ja linkit sellaisena, kuin ne sitten blogissakin on... Onko teillä muillakin Bloggerin käyttäjillä sama juttu?

Onneksi...

... pääsen tästä kämpästä tänään pois! Oli nimittäin sellainen huipentuma vaihtoajalleni täällä, että piti tulla vielä tämäkin kertomaan... Eilen illalla/yöllä nukkumaan ruvetessani kävin vielä vessareissulla (siis yhteiskäytössä olevassa suihku/vessatilassa). Kaikki meni ihan hyvin siihen asti, kunnes olin lähdössä takaisin huoneeseeni. Huomioni kiinnittyi lattiaan ja sehän oikein kuhisi parisenttisiä vaaleita matoja/toukkia! Niitä oli nimittäin kymmenittäin eikä vain pari... YÖK!! Ei ole hajuakaan mitä öttiäiset olivat tai mistä olivat tulleet, mutta eipä juuri kiinnostakaan tässä vaiheessa, kun aamukammasta on piikit loppu. ;) Eipä todellakaan kiinnostaisi asua täällä enää päivääkään... Ja toinen kiva pikantti lisä tähän viimeiseen viikkooni täällä on ollut se, että viimeisen yhdeksän (9) päivän aikana minulta on varastettu jääkaapista neljä (4) pakettia tuorejuustoa! On jollain otsaa! Ja kun vielä miettii sitä, ettei minulla jääkaapissa ole ollut juuri muuta kuin se tuorejuusto ja purkki-pari jugurttia, niin kyllä se ottaa päähän joka kerta... Nimimerkillä sämpylä kuiviltaan ei ole kovin hyvää.

Mutta jotta tästä ei tulisi ihan kokonaan vain valitusta, niin käännetään katse iloisimpiin asioihin, eli siihen, että huomenna pääsen a) nauttimaan ystävieni seurasta, b) mökkeilemään järven rannalle, c) saunomaan ja muutenkin viettämään laatuaikaa! Tytöt, täältä tullaan! :D Jei! Eli nyt siis ihanaa Juhannusta kaikille!

Väsyä, valivali ja Neustadt

On vähän päivitystahti näköjään hiljentynyt, jos vaikka nyt muutaman sanasen kirjailisin. Aivan järkyttävä väsymys on ollut päällä Suomen reissun jälkeen. Ei ole mitään hajua, mistä se voisi johtua. Voisin nukkua suunnilleen koko ajan... Nyt pitäisi olla ahkerana lukea saksan kurssien tentteihin, mutta mitäs tämä tyttö tekee? Neuloo, surffaa, suunnittelee siivoamista... ihan mitä muuta vain. Enkö mä koskaan opi, että kannattaisi lukea vähän aiemmin kuin ihan viimetipassa?? Ääh ja plääh...

Sentään olen jo jotain lähtövalmisteluja saanut tehtyä, kännykkäliittymän irtisanomisen postitin lauantaina (joo, postit on täällä auki myös lauantaisin JA postia myös jaetaan lauantaisin) ja tänään kävin Hausmeisterin kanssa sopimassa huoneeni lähtötarkastuksen muuttopäivälle. Huomenna pitäisi viedä yliopistolle erinäisiä lomakkeita ja täytättää siellä muutamia. Melkoista paperinpyörittelyä taas tämä homma. Verhon kanssa on tullut myös tapeltua tässä viime aikoina. Siis siksi, kun se ei suostu pysymään ikkunassa. Ja sehän johtuu siitä, että joku aiempi asukas on kehittänyt sellaisen viritelmän mallia tarrakoukut ja keppi, joka toimittaa verhotangon virkaa. Kun kelit lämpeni, niin ei tahdo millään nuo koukut pysyä ikkunan karmissa ja sitten verho aina tipahtelee. Tänään jo toinen kerta... Ja jos ikkuna sattuu olemaan silloin auki, kun tarra pettää, niin koukku kimpoaa tuonne pihamaalle, josta sitten saapi käydä etsimässä. Toinen alkuperäinen jo hävisikin sen siliän tien ja jouduin ostamaan uusia koukkuja, mutta ei ne tahdo pysyä. Noissa alkuperäisissä koukuissa oli kivasti käytetty purkkaa apuna, että pysyis paremmin paikallaan! Yök! Hermo palaa kyllä kiinni tuollaisen virityksen kanssa, mutta olis ihan kiva nyt kuitenkin joku harso edes tuossa ikkunassa olla...

En ole vielä Neustadtin reissusta laittanutkaan mitään kuvia tänne. Pari viikkoa sitten siis siellä pyörähdin parikin kertaa (lankojen perässä toisen kerran...). Eli siis Neustadt an der Weinstraße on paikan virallinen nimi. Mannheimista sinne pääsee puolessa tunnissa paikallisjunalla, joten lähikaupungiksi kai sitä voisi kutsua. Kiva pikkukaupunki, ja nimensä mukaisesti se sijaitsee viinitien varrella. Kaupungissa näin paljon pyöräilijöitä (siis jotka selvästi olivat tulleet kauempaa kuin parin kilsan päästä), ja viinitie ilmeisesti onkin pyöräilijöiden suosiossa. Vanha kaupunki huokui omaa tunnelmaansa.
Ja viini oli esillä vähän joka puolella kaupunkia, Haus des Weines on kuuluisa hyvistä viineistään. Ei tosin tullut käytyä sisällä ravintolassa, mutta ohi kävelin ja pitihän tuo kyltti kuvata...
Viini- ja oluttupia oli ympäri kaupunkia, mutta tällä kertaa tyydyin maistelemaan italialaista jäätelöä. :) Ja se olikin hyvää (ja halpaa Suomen hintoihin verrattuna)! Esimerkiksi täältä Mannheimista saa italialaista jätskiä 0,70 €/pallo. :D
Ihan kiva reissu oli, varsinkin kun ei mitään ylimääräistä tarvinnut matkoista maksaa, kun Neustadtiin pääsi Semesterticketillä. Pitäisikin sitä vielä yrittää hyödyntää tässä viimeisten viikkojen aikana, jotta saisi täyden hyödyn. Tokihan sitä tietysti käytän jatkuvasti myös täällä Mannheimin sisällä liikkuessani bussilla tai ratikalla, mutta maksoin siitä kuitenkin helmikuussa sen 110 € (voimassa tämän lukukauden eli heinäkuun loppuun asti). Mutta nyt pitää lopettaa ja yrittää edes vähän vilkuilla EU:n toimielimiä sekä adjektiivin taivutusta, passiivia, konjuktiivi II:ta ja muita kivoja kielioppiasioita...

Testausta

Kuten jo monessa muussa blogissa aiemmin on on uusi Blogilista otettu vastaan välillä jyrkinkin sanankääntein. Itse tuskastuin eilen illalla listan toimintaan (tai siis toimimattomuuteen) ja siirsin suosikeissani olleet blogit Google Readeriin. Nyt sitten testailen sitä, mille se alkaa tuntumaan. Tähän asti ainakin olen ollut tyytyväinen, blogit latautuu nopeammin ja on myös helppokäyttöinen. Ja ilmeisesti päivityksetkin näkyvät nopeasti. Oma blogini löytyy (ainakin vielä) listalta, mutta voi olla, että itse siirryn lukemaan blogit jatkossa Readerilla. Saapa nyt nähdä miten käy, täytyy testailla...

Huomenna heti aamusta lähden junalla kentälle, ja sitten sinivalkoisin siivin koti-Suomeen. Tavoitteena olisi, että 10 tunnin matkustamisen jälkeen olisin perillä kuuden maissa illalla. Vähän jännittää, paljonko tuo matkalaukkuni tällä kertaa painaa... siis se on sellainen iso laukku, muistaakseni vetää noin 125 l. Eli ei ole temppu eikä mikään siis saada pakattua sitä yli 20 kg painorajoituksen... Viikonloppuun mahtuu niin surua kuin iloakin, sillä hautajaisten lisäksi luvassa on pyrähdys lähikaupunkiin ystäväni luokse. M, sunnuntaina nähdään! :) Ja tottakai on mukava nähdä myös vanhempiani sekä muita sukulaisiani. Ja voi olla, että joutuu jääkiekkoakin katsomaan - jo heti huomenna! Mukavaa viikonloppua kaikille!

Sukat pikkumiehelle

Eilen illalla tikuttelin nämä pienenpienet sukat valmiiksi. Kyseessähän on siis Uhoavan Gnun Supervauvan polvisukat Wolle Rödelin Baby-Merinosta. 2,5 mm bambu-Addeilla neuloin ja 25 g kerä meni aika lailla tarkkaan, noin metri jäi lankaa jäljelle. Ohje oli kiva ja oli hauskaa välillä neuloa tuollaista iloisenkirjavaa lankaa. Eiköhän nuo pienen miehen jalkaan ole ihan hauskat. :) Nämä siis lähtevät toivottavasti jo tänään matkalle kohti koti-Suomea! Tämä aamu ei sitten alkanutkaan niin kovin kivoissa merkeissä. Eilen minua rupesi ottamaan päähän jääkaapin ja keittiön likaisuus, ja sitten siinä puuskassa siivosin sen jääkaapin, jossa itse pidän ruokiani. Itselleni tuli siitä hyvä mieli, ja ajattelin voivani nyt sinne ostaakin vähän enemmänkin ruokaa. No, tänäaamuna menin laittamaan aamupalaa itselleni - minulta oli varastettu eilen ostamani täysi paketti juustoa! *kele! Voi että otti päähän... Olen kyllä aiemminkin miettinyt, että onkohan minulta hävinnyt juustoa jääkaapista, mutta on jo röyhkeää ottaa ihan täysi paketti! Ei sitten vissiin tartte just mitään siellä jääkaapissa säilytellä... Vai oliko tuo sitten kosto siitä, kun heitin 2 homeista tomaattia eilen roskiin jääkaappia siivotessani? Ne kun ovat olleet viimeiset 3 viikkoa tuolla kaapissa ihan koskematta...

Eikä tähän aamun yllätykset loppuneet:
Joo-o! Tarjoilija, sämpylässäni on narunpätkä! Ja tuo on siis selkästi tapahtunut leivottaessa, koska on painunut osittain sämpylän sisään... en todellakaan syönyt sämpylää vaan heitin roskiin. Ja voi olla, etten noita sämpylöitä enää osta toista kertaa. Onneksi minulla oli sentään vähän patonkia, ettei tarvinnut ihan syömättä olla. Tällaisia soluasumisen ja saksalaisen arjen ihanuuksia tällä kertaa! ;) Toivottavasti Mensassa olisi jotain oikein hyvää ruokaa tänään vastapainoksi aamun tapahtumille. Ruoan jälkeen sitten taas saksan kurssille. Auf wiedersehen!

Hallo!

Heippa vain täältä Saksasta! Hiljaiseloa on ollut täällä blogin puolella, koska oli hieman ongelmia netin toimivuuden kanssa. Mutta nyt taas toimii, ja olen palannut pimennosta sivistyksen pariin. Siltä ainakin tuntui, kun neljä päivää olin nettipimennossa ja yksin vieraassa maassa.

Aikamoista juoksemista ovat olleet nämä ensimmäiset päivät Saksassa. Heti ensimmäisenä päivänä piti avata tili täällä, että sain vuokrasopimuksen allekirjoitettua ja avaimet. Torstaina oli ohjelmassa yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautuminen, opiskelijakortin hommaaminen ja perjantaina Semester ticketin (matkakortti julkisiin liikennevälineisiin) ostaminen opiskelijakorttiin ja kaupungin asukkaaksi ilmoittautuminen. Lisänä tietysti kaikenlaisen tarpeellisen tavaran metsästystä ihan hakuammunnalla pitkin kaupunkia.

Oli kyllä aika karu olo ensimmäisenä iltana täällä, kun omat käsitykseni vuodevaatteista tai keittiön/jääkaapin siisteydestä ovat ihan eri luokkaa kuin mitä totuus oli täällä. Tiesin kyllä odottaa, että tällainen keittiön ja suihkun/vessan jakaminen muiden kanssa ei tällä iällä ole enää helppoa, mutta silti se tuli pienoisena yllätyksenä. Tässä meidän asuntolassa on esimerkiksi omassa kerroksessani 17 asukaspaikkaa ja muiden kanssa jaan kaksi suihkua, vessat (1 naisten ja 1 miesten, lisäksi pisuaari) ja keittiön. Pikkuhiljaa tähän alkaa tottua, kun olen saanut saanut ostettua esimerkiksi keittiötarvikkeita, tyynyn ja peiton sekä muutenkin alkanut kotiutua tänne. On todella paljon parempi nukkuakin nyt, kun on kunnon tyyny ja vanha peite petarina pehmentämässä kovaa sänkyä. Ja nyt kun sain netin toimimaan, niin yhteydet Suomeen toimii ihan eri tavalla kuin aiemmin. Muutenkin netti on todella tarpeellinen, ihan pankkiasioiden hoidosta ja kursseille ilmoittautumisesta lähtien, joten oli kyllä ihan tyhmä olo, kun netti ei toiminut. No, ihan pihalla olen kyllä vieläkin kaikista asioista, koska telkkaria ei ole, eikä suomalaisia lehtiä. Ehkäpä nyt sitten edes netin avulla pysyn vähän kärryillä asioista. :) Itse kaupunkiin sopeutuminen on ollut paljon helpompaa kuin tähän tietynlaiseen soluasumiseen. Ainakin ensivaikutelmani kaupungista on kiva, ja julkiset toimii hyvin. Ja erinäisiä vaate- ja kenkäkauppoja on tullut jo bongailtua, en vaan vielä ole antanut itselleni lupaa sellaiseen shoppailuun, vaan hoitanut näitä pakollisia ensin alta pois. Mutta varmasti jossain vaiheessa pitää noitakin lähteä kiertelemään.

Kaupungilla kulkiessani löysin myös lankakaupan, Wolle Rödelin, jossa taatusti pitää vielä vierailla toistekin. Nytkin mukaani tarttui lohtulangoiksi (ensimmäisten päivien järkytyksiä lievittämään ;)) neljä kerää Universalia, 100 % merinovillaa fuksian punaisena á 1,95 €. Ei kyllä ole mitään tietoa, mitä noista isoina tulee, mutta tulipahan ostettua... Austermanin Stepiä myöskin bongasin, ja olipa halpaa Suomen hintoihin verrattuna: 6,95 €/kerä (jos nyt muistan oikein, mutta halpaa kuitenkin)! Taitaa useammassa paikassa Suomessa olla hintana lähemmäs kymppiä kerältä. Ihania lankoja pitää kyllä mennä hiplailemaan toistekin. Pitäisi vaan olla jotain suunnitelmia, muuten menee vaan pää sekaisin langoista, eikä osaa päättää, mitä ostaisi... ;)

Jatkan juttua joku toinen päivä, nyt alkaa silmiä painamaan siihen malliin, että olis parempi lähteä nukkumaan.

Aivastelua

Minullekin iski sitten flunssan päälle. Aivasteluttaa ja niistää saa jatkuvasti, lämpöä ehkä hieman, mutta ainakaan vielä ei ole nostanut kuumetta. Viikonloppu on mennyt ihan oleillessa. Tosin eilen aloitin neuletakin ensimmäisen hihan ja jos tänään jaksaisin vielä tarttua puikkoihin, niin saattaisin jopa saada sen neulottua. Mutta saa nähdä miten käy. Mutta toivottavasti tulevalla viikolla saisin neuletakin valmiiksi.

Tympii kun ei oikein jaksa mitään tehdä ja tekemistä olis vaikka muille jakaa. Graduun pitäisi saada teoriaosuus hyvälle mallille ennen Saksaan lähtöä, mutta se tuntuu ihan toivottomalle tavoitteelle... Muuttohommissakin on vielä säätämistä ja käytännössä kaikki pakkaaminen on tekemättä - suunnitellut sentään olen... Ja varmaan olis ihan fiksua kertailla tuota saksaakin, jottei ihan sormi suussa siellä tarttis olla. Onneksi sentään on ensi viikonlopuksi suunnitteilla reissu ystävien luo! Odotan jo nyt, että päästään taas juttelemaan ja kokkailemaan sekä herkuttelemaan ja tietenkin tekemään erinäisiä reissusuunnitelmia. :D

Nyt kuumaa mustaherukkamehua ja telkun ääreen!

Apatia

Vuosi tuli vaihdettua, ja arkeen on palattu. Tosin vuosi on alkanut todella apaattisissa merkeissä. Viime vuosi oli minulle henkisesti tosi raskas (vaikka en siitä ole blogissani maininnutkaan - nyt teen poikkeuksen siihen sääntööni), enkä oikein antanut itseni surra kunnolla missään vaiheessa vaan yritin tekemällä ja menemällä lievittää ja unohtaa tuskaani. Nyt se sitten kostautuu totaalisena väsymisenä, alakulona ja keskittymiskyvyn puutteena. Gradun tekemisestä ei tule yhtään mitään, ruokakaupassa käyminen tuntuu ylivoimaiselta saati sitten lenkille lähteminen, enkä edes neulonut yhtään moneen päivään. Ainoa asia, mikä kiinnostaa on nukkuminen. Ulospäin yritän esittää vahvaa ja niin kuin kaikki olisi hyvin - sitä kulissiahan olen jo vuosikausia pitänyt yllä...

Tänään sentään sain sen verran aikaiseksi, että aloitin ruskeasta Alpacasta Ruskakäsineet. Ja päätin, etten edes yritä neuloa ystävälleni niitä suunnittelemiani sukkia syntymäpäivälahjaksi, kun niiden neulominen ei inspiroi yhtään. Ehkä saisin tehtyä edes Modan ohjeella salomonin solmuilla huivin hänelle? Se olisikin jo kolmas sellainen huivi, ja kaikki niistä on mennyt lahjaksi. Jos vaikka itsellenikin sellaisen joskus virkkaisin...

Postia kummipojalta

Eilen sain kivan yllätyksen kummipojaltani ja hänen perheeltään. Kyseessä on lämmittettävä kaurapussi, jonka 4vee kummipoikani oli jo nimennyt Löhkö-koiraksi! :) Silläpä on hyvä lämmitellä vaikka jumiutuneita hartioita ja kuulemma olisi hyvää matkaseuraa Saksaankin. :)

Muuten päivä meni vähän harakoille gradun suhteen, oli niin tajuton väsymys päällä, etten millään jaksanut keskittyä lähteisiini. Iltapäivällä sitten tuskastuin, kun mikään ei tuntunut etenevän, ja leivoin joulutortut. Iltasella sitten tikuttelin äidin sukkia ja nyt ne sentään on jo siinä vaiheessa, ettei enää puutu kuin kärkikavennukset. Sentään saan ne valmiiksi ennen joulua. Tuntuu, että tämä ainainen väsymys haittaa käsitöitäkin - tai sitten minulla on liikaa keskeneräisiä töitä, kun mikään ei valmistu. Tänään on ollut vielä tukkoisempi päivä kuin eilen (jos vain mahdollista), ei yhtään huvita mikään ja väsymys on ihan totaalista. :(