Budapestin tunnelmia

Jos nyt vihdoin ja viimein saisin kirjoitettua jotain Budapestin reissustamme... Olin siis kahden ystäväni kanssa maalis-huhtikuun vaihteessa 5 yötä Unkarin pääkaupungissa. Lensimme sunnuntaina 29.3. Budapestiin, joka otti meidät vastaan erittäin sateisena. Hotelliin majoituttuamme (ja hyvän aikaa huoneestamme avautuvia Tonavanäkymiä ihasteltuamme) päätimme lähteä illalliselle. Ja yllättäen päädyimme italialaiseen ravintolaan... tuntuu vähän sille, että kirjoitan toisen postauksen ravintoloista ja kahviloista, joissa kävimme, muuten tästä tulee ihan megapitkä postaus! ;)


Maanantaina tutustuimme kaupunkiin kiertoajelulla. Kiertoajelubussi kiersi tärkeimmät nähtävyydet ja pysähtyi myös vähäksi aikaa Gellert-vuorelle, jossa pääsimme kuvaamaan näkymiä kaupunkiin:

Tonavan vasemmalla puolella on Buda ja oikealla Pest. Budan puolella sijaitsee Gellert-vuoren lisäksi mm. Linnavuori kuninkaanlinnoineen, Matiaksen kirkko ja Kalastajalinnake. Kuvassa on myös Tonavan ylittävä Ketjusilta. Pestin puolelta taas löytyvät mm. Parlamentti, Pyhän Tapanin kirkko, ostoskatu Vaci utca ja paljon muuta.

Yllä olevassa kuvassa Kuninkaanlinna iltavalaistuksessa Pestin puolelta kuvattuna. Tiistaina kävimme kauppahallissa, joka oli paljon suurempi kuin olin kuvitellut. Myynnissä oli järjettömät määrät mm. salamia ja paprikaa. Katutasossa oli lähinnä elintarvikkeita (alakerrassa hajusta päätelleen ainakin tuoretta kalaa) ja yläkerrassa sitten kaikenlaista matkamuistotavaraa. Jossain välissä kierrellessämme alkoi tuntua siltä, että kojut toistavat itseään...

Kauppahallin jälkeen kävimme vielä ostoksilla, kiertelemässä kaupungilla ja tietenkin kahvilla ja syömässä (kuten joka päivä...).

Keskiviikkona lähdimme käymään Budan puolella. Päätimme kävellä Ketjusiltaa pitkin, jotta voisimme kuvata samalla ja tarkoituksenamme oli mennä Linnavuorelle hammasratasjunalla, mutta se olikin remontissa, joten menimme bussilla.

Kuvasssa yksi Ketjusiltaa vartioivista leijonista sekä Kuninkaanlinna. Linnavuorelta oli hienot näkymät Pestin puolelle.

Parlamenttitalo on yksi Budapestin kuuluisimmista nähtävyyksistä....

... mm. Kalastajalinnakkeen ja Matiaksen kirkon ohella.

Yllä olevassa kuvassa näkymää Kalastajalinnakkeelta Pestin puolelle...

... ja Matiaksen kirkko lähempää...

...sekä Kalastajalinnaketta itseään. Linnavuorella tarkoituksemme oli käydä Unkarilaisten viinien talossa, mutta se olikin jostain syystä suljettuna eikä mitään ilmoitusta ollut, miten kauan ja miksi. Jäi harmittamaan, sillä olisi ollut kiva maistella erilaisia unkarilaisia viinejä.

Torstaina kävimme pikaisesti uudelleen kauppahallissa tuliaisostoksilla (koska totesimme, että paprikatuotteet olivat siellä halvempia kuin matkamuistoliikkeissä), jonka jälkeen lähdimme Széchenyin kylpylään rentoutumaan. Kylpylä sijaitsee Sankarten aukion lähellä, Andrassyä pitkin tultaessa Tonavalta päin, sen takana puistossa. Kylpylässä oli vähän erilainen meininki kuin suomalaisissa kylpylöissä. Meillä oli käytössä yksi pukukoppi, jonne jätettiin tavarat. Sandaalit oli hyvä olla mukana, ettei tarvinnut avojaloin siirtyä suihkuihin ja altaille. Monilla näkyi olevan myös juomapulloja altailla asti mukana. Suihkut ovat naisille ja miehille yhteiset, tosin muutamia suihkukoppeja oli, joissa pystyi peseytymään ilman uima-asua. Kylpylän altaat olivat pääasiassa "lillunta-altaita", siis ei uima-altaita (tosin sellainenkin löytyy ja siellä vissiin tulisi olla uimalakki). Me kävimme vain ulkoaltaissa, joissa olikin todella lämmintä (jopa 38 asteista!) vettä, joka siis tulee maanalaisista kuumista lähteistä. Yhdessä altaassa oli myös porepisteitä sekä hurjavauhtinen "ympyrä", jossa virtaus vetäisi hienosti mukaansa. :) Muutamia saunoja olisi myös ollut, mutta emme käyneet niissä. Aikaa meiltä kului kylpylässä kaikkineen vajaa kolme tuntia. Miljöö on kaunis, vanha rakennus ja pitkän perinteen kylpylä (josta sitten johtuikin se, ettei esim. suihkut olleet kovin nykyaikaisia...). Altaissa oli ihana rentoutua ja nauttia auringonpaisteesta. Ja koska vesi on mineraalipitoista (eikä myöskään kloorattua), iho ei kuivunut samalla tavoin kuin uimahallissa käydessä. Suosittelen lämpimästi!

Torstai-iltana kävimme myös iltaristeilyllä Tonavalla. Risteily kesti noin tunnin ja sen aikana tarjoiltiin kuohuviini sekä toinen juoma (viini, olut tai virvoitusjuoma). Selostuksen kielen pystyi valitsemaan itse, myös suomenkielinen versio löytyi. Paikoittain selostus oli... hmmm... aika jännä... mutta kuitenkin sen avulla pystyi bongaamaan Tonavan varren nähtävyyksiä.

Perjantai olikin sitten lähtöpäivämme ja pyörimme vain lähellä hotelliamme ja teimme viimehetken ostoksia Vaci utcalla ja Vörösmarty Térin markkinoilla. Sitten olikin aika suunnata hotellille ja sieltä taksilla lentokentälle. Kaikenkaikkiaan loma meni tosi hienosti, kaikki onnistui yli odotusten! Kevät tuli Budapestiin matkamme aikana ja lämpötila kipusi loppuviikosta pariinkymmeneen asteeseen. Tietysti kaupunki olisi ollut kauniimpi, jos puissa olisi ollut jo lehdet ja kukat kukkineet, mutta oikein hyvä keli suomalaisittain ajateltuna oli. Kaupunki oli hyvin hallittavissa ja mielestäni siellä oli vähän samaa tunnelmaa kuin vaikkapa Prahassa ja Roomassa. Unkarin kielestä ei juurikaan tarttunut mitään mukaan, sen verran vaikea kieli on kyseessä... mutta yllättävän hyvin englannilla (ja saksalla) pärjää ja vaikka välillä ei yhteistä kieltä löytynytkään, niin asiat saatiin silti hoidettua. :) Hyvää seuraa, hyvää ruokaa ja juomaa sekä rentoa meininkiä, niin mikäs sen parempaa lomaa onkaan!

Matkaraporttia

Kotona ollaan jälleen ja reissu Sharm el Sheikhiin, Egyptiin on takana. Takuuvarmaa aurinkoa (joskin muutamana päivänä kovan tuulen kanssa) ja uimista Punaisessa meressä sisältyi viikoomme. Hotellimme omalla rannalla oli aika väljää, eikä aurinkopetejä tarvinnut liiemmälti etsiskellä.

Aurinko paistoi siniseltä taivaalta koko viikon, viimeisenä iltana oli vain hieman hattaroita taivaalla. Merivesi oli oppaiden mukaan 26 asteista ja kerran lähtiessäni kahlailemaan, otin kameran mukaan. Kahlailua olikin helppo harrastaa, sillä rannassa oli tosi pitkälle matalaa ja kun riutta loppui, tuli niin syvää, että laivat pystyivät siinä kulkemaan. Rantaan oli tehty uimista varten "laguuni", jossa oli vyötäröön asti vettä. Suolainen vesi kelluttikin mukavasti. :) Uimatossut olivat ihan tarpeen, sillä pohjassa oli teräviä korallin kappaleita, kiviä sekä kasveja. Itse en ainakaan olisi avojaloin lähtenyt mereen. Tässä on kahlailureissulla napattu kuva matalassa vedessä olevista koralleista:

Hienompia varmasti olisivat olleet syvemmällä, mutta koska en lähtenyt snorklailemaan enkä omista vettäpitävää kameraa, niin ei ole hienompia kuvia... Kaloja ja simpukoita sekä erilaisia kasveja näin myös, sillä vesi on kristallinkirkasta. Eli puitteet snorklailuun ja sukeltamiseen ovat mitä mainioimmat. Kahlailun jälkeen olikin kiva palata jälleen aurinkopedille lueskelemaan ja tekemään ristikoita.
Hotellimme siivoojat (jotka olivat miehiä, kuten koko muukin hotellin henkilökunta) taiteilivat joka toinen päivä pyyhkeistä milloin kukkasia, milloin joutsenia. Tällainen taideteos odotteli eräänä päivänä huoneessamme palatessamme rannalta.
Perjantai-iltana kävimme retkellä aavikolla beduiinileirissä, jonne ratsastimme kameleilla. Olipa melkoista keikutusta! Minulle vielä sattui kameli, joka käveli erityisen keikkuvalla tyylillä ja joka röyhtäili ihan koko matkan... onneksi matka ei kestänyt kuin vajaan puolituntisen, sillä alkoi tulla huono olo erämaan laivan selässä. Olisi ollut kiva ottaa kuvia ratsastaessa, mutta pakko oli vain pitää lujasti kiinni satulan tapeista, että pysyin selässä. Olipahan silti erikoinen kokemus! :) Ja jopa äitinikin uskaltautui kamelin selkään, vaikka ensin aikoikin jättää ratsastuksen väliin. Kuvassa beduiinit kameleinensa.

Illan pimetessä söimme aterian, katselimme tähtiä, näimme, miten beduiinit tekevät leipää nuotiolla sekä lopuksi osa retkeläisistä pääsi tanssimaan nuotion ympärille.

Matkalla pääsi kyllä irroittautumaan totaalisesti kaikista Suomen kuvioista, eikä minkäänlaista jouluhössötysmeininkiä ollut - vaikka hotellilla olikin joulukuusia, koristeita ja joulutähtiä. Ostokset jäi vähemmälle, sillä tapana on aina tinkiä, enkä itse siitä lajista tykkää sitten yhtään. Mutta eipä ollut niin tarvettakaan ostella mitään. Vietettiin muutenkin erilainen loma, oleiltiin vain, uitiin ja nautittiin auringosta sekä hotellin ravintoloiden antimista. Seurueessamme oli Egyptin reissujen tapaan yhdellä jos toisellakin mahavaivoja, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Onneksi apteekista sai apua, ettei loma mennyt kokonaan piloille. Itse onneksi selvisin vähällä...

Mukana matkalla oli myös lankakerä ja puikot, mutta yhtään silmukkaa en neulonut koko reissulla. Ja eilenkin olin vielä niin väsynyt edellisöisen kotiutumisen vuoksi, etten jaksanut tarttua puikkoihin. Ehkäpä tänään taas? Loman aikana oli tullut myös klubilankaa, mutta siitä toisen kerran. Nyt syömään! :)

Suunnitelmien muutoksia

Taas viikko mennä vilahti. Täällä on joku ihme neuleplääh iskenyt tosissaan päälle, mikään ei edisty eikä huvita. Osaltansa plääh-olotilaan vaikuttaa erinäiset sählingit varatun matkan kanssa, joiden takia kahden viikon loma paratiisisaarella vaihtui viikoksi faaraoiden maahan. Toivottavasti aurinkoa näkisi sitten edes siellä, kun ei täällä koti-Suomessa sellaista ihmettä tänä syksynä ole juuri päässyt näkemään...

Purkamista olen neulomisen sijaan päässyt harrastamaan. Muistatteko vielä tämän?

Keväällä neuloin tämän neuletakin, mutta yläosa venyi ja paukkui niin paljon, etten voinut pitää sitä... eli purkuun. Nyt vois keksiä langalle parempaa käyttöä, jos en sitten neulo samanlaista, vähemmillä silmukoilla yläosassa. Viikolla kävin myös työhaastattelussa ja junamatkoilla oli aikaa neuloa. Otin puikoille viime viikonloppuna Joulumarkkinoilta ostamani Sock Woolin ja ohjeeksi Jaywalkerit (Ravelry-linkki), mutta tulee ihan karseaa jälkeä... :( Värit lätäköityy tosi rumasti tuolla silmukkamäärällä eli purkuun menee nuokin. Lomamatkalle pitäisi keksiä joku helppo neule mukaan. Ottaiskohan Jaywalkerien ohjeen, mutta jonkun toisen langan? Nyt ainakin osaisin jo mallineuleen, eikä tarvitsisi ohjetta katsella koko ajan.

Ilulta tuli myös perjantaina ensimmäinen heleiden sävyjen sukkalankaklubin lanka. Ei ihan ole minun värimaailmaani, mutta toivottavasti jatkossa värit osuu ja uppoaa paremmin. Olisikohan kuitenkin pitänyt valita se toinen klubin värivaihtoehto? No, eipähän tule aina samanväristä lankaa, kuin mitä itse ostaisin... :)

Kaikesta pläähistä ja väsyneisyydestä huolimatta: mukavaa toista adventtisunnuntaita! Illalla pitääkin taas polttaa kynttilöitä... :)

Paluu arkeen

Buona sera! Ja terveiset Toscanan auringon alta! :) Loma on nyt takana ja paluu arkeen edessä. Sanat ei riitä kuvaamaan kaikkia ihania juttuja, joita lomalla pääsimme kokemaan ja näkemään. Kaiholla jo muistelen kivoja hetkiä sekä hyviä ruokia ja viiniä! Olimme siis ensin 10 päivää Toscanassa, Chiantin viininviljelyalueelta vuokratussa talossa tehden päiväretkiä ympäristöön. Pääsimme Greven viinijuhlille, outlet-kylään, rannikon Cinque Terren Manarolaan ja Riomaggioreen, San Gimignanoon, Firenzeen, Pisaan, tutustumaan paikalliseen viinitilaan kierroksen, maistiaisten ja lounaan merkeissä, Sienaan sekä Montefioralleen. Tiistaina siirryimme Roomaan ja siellä vietimme loppuviikon nähtävyyksien ja shoppailun merkeissä. Perjantain ja lauantain välisenä yönä lensimme Helsinkiin ja sieltä jatkoimme autolla kotiin. Eilinen päivä meni ihan haahuillessa, muutaman tunnin nukuin aamulla kotiin päästyäni, mutta kyllä vuorokauden valvominen silti vaikutti. No okei, taisin koneessa ehkä puoli tuntia torkahtaa, mutta silti väsymys oli aikamoinen.

Pilkahduksia löytyy Toscananasta ja Roomasta Flickristä, jos kiinnostaa katsella. Tarkoituksenani oli tehdä noista kuvakollaasit, mutta en sitten osannutkaan, joten näillä mennään. Kuvia tuli räpsittyä kiitettävästi, melkein 900 kuvaa oli kamerassa... Pahimpia poistelin jo, ja vieläkin on jäljellä yli 700 kuvaa. No, voi sitten myöhemminkin fiilistellä kuvia katsoesaan.

Nyt sohvalle ja ehkäpä neulomaankin... mitähän noista keskeneräisistä jatkaisi?

Vielä...

...muutama tunti ja sitten tää lähtis! Nimittäin kohti Italiaa ja Toscanan lomataloa kolmen ihanan ystävän kanssa! :D Maisemia, arkkitehtuuria, museoita ja kaupunkeja katselemaan, Chiantia maistelemaan ja herkuttelemaan jäätelöllä sekä muilla herkuilla... Loppulomasta myös pistäydymme muutaman päivän ihastelemassa ikuista Roomaa.

Maustevaara ei ihan valmistunut ennen reissua, huppu puuttuu vielä. Ehkäpä ehdin vielä muutaman kerroksen tikuttaa ennen lähtöä. Palajan taas astialle, kunhan olen takaisin kotimaan kamaralla. Siihen asti ihanaa syksyä ja aurinkoisia päiviä toivotellen! Nyt reissusukkien silmukoita luomaan...

Tuparit ja Suomi-ilmiö...

Viikonloppu sujahti rattoisasti hyvässä seurassa, joten tässä hieman muisteloita viikonlopun tunnelmista. Perjantai-iltana pidin pienimuotoiset tuparit texmex-hengessä. Yksinään en viitsi ruveta tortilloja laittamaan, joten käytin tilaisuuden hyväksi ja ruokalistalla oli kanatortilloja salaatin, ananaksen, sipulin sekä salsan, quacamolen ja ranskankerman kera. Nesteytys tapahtui sidukan, punaviinin ja vissyn avulla ja jälkkäriksi oli mudcakea. Nam! :)

Ystävät muistivat minua kukin ja Geishoin... ... sekä uudella tummanvioletilla Mariskoolilla nameineen sekä ihanalla itsetehdyllä enkelillä! Olin ihan otettu tällaisesta lahjonnasta, varsinkin kun kävi ilmi, että ystäväni A oli omin käsin tehnyt enkelin minulle! Kiitos paljon vielä tytöt kivasta illasta ja muistamisesta! :D
Lauantai-aamuna suuntasimme auton kohti Tamperetta ja siellä pääsimme kokemaan Suomi-ilmiötä.
Ensin Ratinan stadionille kiipesi PMMP, joka vetikin keikan täysillä alusta loppuun.
Esiintyjinä olivat myös Ismo Alanko Teholla, Popeda sekä Eppu Normaali. Eli suomirokkia parhaimmillaan. :) Eppujen encoreen osallistui parin kappaleen ajan myös Pate Mustajärvi:Sääkin suosi tapahtumaa, vain vähän sateli hetken verran Eppujen keikan aikana. Onneksi saderintaman ajankohta aikaistui perjantaille, sillä olisi ollut tosi kurjaa koko päivä vesisateessa, niin kuin ennusteet aiemmin viikolla lupailivat. Sunnuntai-aamuna nautiskelimme hotellin maittavasta aamiaisesta, pyörähdimme ystävämme P:n luona ja viikonloppureissun lopuksi kävimme tutustumassa myös Ideaparkiin. Kerrassaan loistava viikonloppu kaikinpuolin! :) Seuraavalla kerralla ehkä jotain neuleasiakin...

Ruusuja

Jee, sain Allgemeiner Sprachkursin läpi arvosanalla 2,3 eli hyvä! :D Sentään muutamia opintopisteitä ropisee tältäkin keväältä... torstaina sitten selviää, miten toinen tentti meni.

Lauantaina kävin siis katsomassa Sinkkuelämää -elokuvan (ja ekaa kertaa olin yksin leffassa) ja oli kivaa. Meitä oli 11 henkilöä yli 200 ihmistä vetävässä salissa katsomassa elokuvaa! Ei taida nää originaaliversiot vetää saksalaisyleisöä (siis oletettavasti he kaikki menevät katsomaan dubatun version, tuskin tuolla ainakaan yhtään saksalaista oli). Ainakin minua elokuva piti otteessaan hyvin, enkä ehtinyt pitkästymään 2,5 tunnin aikana. Voi olla, että johtui osin siitä, kun nuorempana tuli tiivisti seurattua sarjaa ja heti elokuvan alusta asti henkilöt oli tuttuja ja tiesin missä mennään.

Sunnuntaina sitten kävin ensin lenkillä ja päätin lähteä käymään tässä lähellä sijaitsevassa Herzogenriedparkissa. Siellä olikin mukava kävellä ja ihastella:
Ruusutarhassa oli ruusuja...
...ruusuja...
...ruusuja...
...ja vielä vähän lisää ruusuja!
Ja oli täälläkin elukoitakin, kotoisia marsuja...... tämä kaveri olisi halunnut aidan toiselle puolelle - liekö ruoho vihreämpää??Saisikohan näiden villasta hyvää lankaa??Siinäpä viikonloppu menikin, aika rauhallisissa merkeissä. Perjantai- ja lauantai-iltoina täällä oli kunnon ukonilmat, kesti aina useamman tunnin.

Vielä on kerää jäljellä - siis säärystimeen, jota olen neuloskellut aina välistä kun edelleenkään ei purkaminen innosta... Kohta loppuu neulominen, joten pakko alkaa purkamaan sitten. Harmittaa, kun ideoita olisi pää täynnä, mutta en täällä voi aloittaa enää uusia juttuja... No, onpahan valmiina suunnitelmia. Kivaa maanantai-iltaa!

Väsyä, valivali ja Neustadt

On vähän päivitystahti näköjään hiljentynyt, jos vaikka nyt muutaman sanasen kirjailisin. Aivan järkyttävä väsymys on ollut päällä Suomen reissun jälkeen. Ei ole mitään hajua, mistä se voisi johtua. Voisin nukkua suunnilleen koko ajan... Nyt pitäisi olla ahkerana lukea saksan kurssien tentteihin, mutta mitäs tämä tyttö tekee? Neuloo, surffaa, suunnittelee siivoamista... ihan mitä muuta vain. Enkö mä koskaan opi, että kannattaisi lukea vähän aiemmin kuin ihan viimetipassa?? Ääh ja plääh...

Sentään olen jo jotain lähtövalmisteluja saanut tehtyä, kännykkäliittymän irtisanomisen postitin lauantaina (joo, postit on täällä auki myös lauantaisin JA postia myös jaetaan lauantaisin) ja tänään kävin Hausmeisterin kanssa sopimassa huoneeni lähtötarkastuksen muuttopäivälle. Huomenna pitäisi viedä yliopistolle erinäisiä lomakkeita ja täytättää siellä muutamia. Melkoista paperinpyörittelyä taas tämä homma. Verhon kanssa on tullut myös tapeltua tässä viime aikoina. Siis siksi, kun se ei suostu pysymään ikkunassa. Ja sehän johtuu siitä, että joku aiempi asukas on kehittänyt sellaisen viritelmän mallia tarrakoukut ja keppi, joka toimittaa verhotangon virkaa. Kun kelit lämpeni, niin ei tahdo millään nuo koukut pysyä ikkunan karmissa ja sitten verho aina tipahtelee. Tänään jo toinen kerta... Ja jos ikkuna sattuu olemaan silloin auki, kun tarra pettää, niin koukku kimpoaa tuonne pihamaalle, josta sitten saapi käydä etsimässä. Toinen alkuperäinen jo hävisikin sen siliän tien ja jouduin ostamaan uusia koukkuja, mutta ei ne tahdo pysyä. Noissa alkuperäisissä koukuissa oli kivasti käytetty purkkaa apuna, että pysyis paremmin paikallaan! Yök! Hermo palaa kyllä kiinni tuollaisen virityksen kanssa, mutta olis ihan kiva nyt kuitenkin joku harso edes tuossa ikkunassa olla...

En ole vielä Neustadtin reissusta laittanutkaan mitään kuvia tänne. Pari viikkoa sitten siis siellä pyörähdin parikin kertaa (lankojen perässä toisen kerran...). Eli siis Neustadt an der Weinstraße on paikan virallinen nimi. Mannheimista sinne pääsee puolessa tunnissa paikallisjunalla, joten lähikaupungiksi kai sitä voisi kutsua. Kiva pikkukaupunki, ja nimensä mukaisesti se sijaitsee viinitien varrella. Kaupungissa näin paljon pyöräilijöitä (siis jotka selvästi olivat tulleet kauempaa kuin parin kilsan päästä), ja viinitie ilmeisesti onkin pyöräilijöiden suosiossa. Vanha kaupunki huokui omaa tunnelmaansa.
Ja viini oli esillä vähän joka puolella kaupunkia, Haus des Weines on kuuluisa hyvistä viineistään. Ei tosin tullut käytyä sisällä ravintolassa, mutta ohi kävelin ja pitihän tuo kyltti kuvata...
Viini- ja oluttupia oli ympäri kaupunkia, mutta tällä kertaa tyydyin maistelemaan italialaista jäätelöä. :) Ja se olikin hyvää (ja halpaa Suomen hintoihin verrattuna)! Esimerkiksi täältä Mannheimista saa italialaista jätskiä 0,70 €/pallo. :D
Ihan kiva reissu oli, varsinkin kun ei mitään ylimääräistä tarvinnut matkoista maksaa, kun Neustadtiin pääsi Semesterticketillä. Pitäisikin sitä vielä yrittää hyödyntää tässä viimeisten viikkojen aikana, jotta saisi täyden hyödyn. Tokihan sitä tietysti käytän jatkuvasti myös täällä Mannheimin sisällä liikkuessani bussilla tai ratikalla, mutta maksoin siitä kuitenkin helmikuussa sen 110 € (voimassa tämän lukukauden eli heinäkuun loppuun asti). Mutta nyt pitää lopettaa ja yrittää edes vähän vilkuilla EU:n toimielimiä sekä adjektiivin taivutusta, passiivia, konjuktiivi II:ta ja muita kivoja kielioppiasioita...

Suomen reissulta palattua

Suomen reissu on nyt tehty ja palailin viime yönä takaisin Mannheimiin. Menomatkalla oli hieman jännitystä ilmassa jatkolennon suhteen, sillä Frankfurtin kone oli tunnin myöhässä. Kuitenkin ehdin vaihtaa Kuopion koneeseen ja pääsin suunnitellusti kotiin. Laskeutuessamme ihastelin maisemien kauneutta, järveä saarineen, ja tunsin olevani taas kotona.

Lauantain hautajaiset menivät hyvin (jos nyt niin hautajaisista voi sanoa) ja sukulaisia oli mukava nähdä. Serkkujen kesken vielä istuttiin iltaa ja katseltiin jääkiekkomatsia. Kotiuduin sieltä yhden maissa yöllä ja pääsin ihmettelemään, miten valoisaa silloin vielä ulkona oli. Täällähän pimeä tulee siinä yhdeksän maissa. Tuntuu, että varsinkin kun nyt on ollut poissa koko kevään Suomesta, huomaa tuollaiset asiat vielä paremmin kuin muuten.

Sunnuntaina ajelin ystäväni M:n luo ja pääsimme taas hieman suunnitteluvireeseen juhannuksen ja syksyn reissun tiimoilta. Oli tosi kiva nähdä ja kävimme myös syömässä yhteisen ystävämme M:n kanssa. Vieläkin haikailen annokseni perään, niin hyvää oli... Eli hyvää seuraa ja hyvää ruokaa, se on monen kivan hetken resepti ja sitä on taas odotettavissa jälleen juhannuksen mökkeilyn merkeissä. Enää kuukausi siihen! :D

Maanantai-aamuna ajelin takaisin äidin luo ja melkeinpä saman tien lähdimme istuttamaan kuusen taimia. Ensimmäistä kertaa olin siinä hommassa mukana, ja mukavaa sekin oli, kun ei otettu mitään stressiä nopeudesta vaan ulkoilun ja urheilun kannalta ja tiimityönä. Toivottavasti lähtevät hyvin kasvamaan vaikka välillä maahan olikin tosi hankala saada istutettua kivisen maan takia. Illalla saunottiin ja paistettiin takassa makkaraa... kyllä minua taas hemmoteltiin viikonloppuna! :) Tiistaina ei sitten ihmeempiä tullut tehtyä, laukkua pakkailin ja tulostelin valmiiksi muuttoilmoitus- ja takuuvuokran takaisinhakulomakkeita. Nekin pitäisi täytellä sekä sopia Hausmeisterin kanssa tarkistusaika muuttopäivälle. Kuulemma olisi pitänyt sopia sekin neljä viikkoa ennen muuttoa, mutta tieto tuli vähän liian myöhään. Varsinkin kun seuraavan kerran hänellä on vastaanottoaika ensi maanantaina. No, jospa se vielä silloin onnistuisi... Kuun loppuun mennessä pitää palauttaa lomakkeet yliopistolle. Myös kännykkäliittymä pitäisi käydä irtisanomassa sekä myöhemmin myös pankkitili irtisanoa ja ilmoittaa muuttavansa pois kaupungista. Mitähän vielä pitäisi muistaa?

Testausta

Kuten jo monessa muussa blogissa aiemmin on on uusi Blogilista otettu vastaan välillä jyrkinkin sanankääntein. Itse tuskastuin eilen illalla listan toimintaan (tai siis toimimattomuuteen) ja siirsin suosikeissani olleet blogit Google Readeriin. Nyt sitten testailen sitä, mille se alkaa tuntumaan. Tähän asti ainakin olen ollut tyytyväinen, blogit latautuu nopeammin ja on myös helppokäyttöinen. Ja ilmeisesti päivityksetkin näkyvät nopeasti. Oma blogini löytyy (ainakin vielä) listalta, mutta voi olla, että itse siirryn lukemaan blogit jatkossa Readerilla. Saapa nyt nähdä miten käy, täytyy testailla...

Huomenna heti aamusta lähden junalla kentälle, ja sitten sinivalkoisin siivin koti-Suomeen. Tavoitteena olisi, että 10 tunnin matkustamisen jälkeen olisin perillä kuuden maissa illalla. Vähän jännittää, paljonko tuo matkalaukkuni tällä kertaa painaa... siis se on sellainen iso laukku, muistaakseni vetää noin 125 l. Eli ei ole temppu eikä mikään siis saada pakattua sitä yli 20 kg painorajoituksen... Viikonloppuun mahtuu niin surua kuin iloakin, sillä hautajaisten lisäksi luvassa on pyrähdys lähikaupunkiin ystäväni luokse. M, sunnuntaina nähdään! :) Ja tottakai on mukava nähdä myös vanhempiani sekä muita sukulaisiani. Ja voi olla, että joutuu jääkiekkoakin katsomaan - jo heti huomenna! Mukavaa viikonloppua kaikille!

Kesä!

Täällä on jo ihan kesä! Tänäänkin lämpöä oli yli 30 ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. :)Aurinkoista ja lämmintä on luvassa ennusteen mukaan ainakin tiistaihin asti, keskiviikkona voi ukkostaa.

Tällä kertaa sentää jotain neuleasiaakin... Villasukan vinkin innoittamana tilasin eilen itselleni lahjatilauksena Vogue Knittingin, eli sitä sitten odotellaan joskus kolahtavaksi laatikkoon. Tänään taas pistäydyin Wolle Rödelissä, sillä haluan neuloa CanaryKnitsin Anne Elliotin. Ravelryssä seikkaillessani bongasin tuon mallin, ja sitä varten sitten ostin tummanharmaata Mille Filiä neljä kerää. Toivottavasti ostin sopivasti, sillä kaupassa minulla ei ollut minkäänlaista muistikuvaa, minkä verran lankaa tarvitaan... Ja tietysti pari sukkalankakerää hyppäsi mukaani myöskin...

Äidin villasukkia olen yrittänyt aina välillä edistää, mutta ei tunnu etenevän. Vajaa viikko olisi nyt aikaa saada ne valmiiksi, sillä ensi viikon perjantaina lennän Suomeen hautajaisia varten ja silloin meinasin nuo äitienpäiväsukat luovuttaa. Sentään kohta olen jo toisen sukan kantapäässä, joten eiköhän tuo onnistune.

Ajattelin tämän kauniin sään innoittamana jatkaa kuvakertomusta täältä Mannheimista. Viime sunnuntaina kävin kaverini H:n kanssa Luisenparkissa. Tulppaanit olivat silloin vielä täydessä kukassa, osittain jo vähän menossa ohi. Mutta kaunista oli! :)


Puistossa on myös erilaisia eläimiä, pääasiassa lintuja, kuten nämä flamingot...
...ja vähän tutumpiakin elukoita! ;)Myös sikoja, kilejä, kilpikonnia ja mangusteja löytyi puistosta. Ja yhdessä kasvihuoneessa oli perhoshuone, jossa isot perhoset lentelivät vapaasti. Yritin kuvatakin niitä, mutta tämä oli ainoa, jonka sain ikuistettua... Kasvihuoneissa oli myös paljon erilaisia puita, kukkia, kaktuksia ja kasveja, esimerkiksi nämä banaanit...Puistossa on myös kiinalainen "teetalo" ja sen ympärillä oli tietysti samaan henkeen istutuksia.
Alla olevassa kuvassa portti teetalolle. Talossa olisi voinut nautiskella erilaisista teelaaduista, mutta tällä kertaa tyydyimme vain kiertämään talon ja ihailemaan. Tuossa kohti, missä ihmiset nojailevat kaiteeseen, on silta karppilammen yli. Puistossa oli myös "järvi" jossa oli todella suuria karppeja, suurimmat olivat varmasti yli puoli metrisiä!
Mannheimin lähellä harrastetaan myös viininviljelyä, joten puistoonkin oli koottu pieni viinitarha. Jokaisesta rypälelajikkeesta oli myös tuollainen kyltti, jossa kerrottiin rypäleestä.

Kuten kuvista näkyy, myös sunnuntaina oli kaunis ilma ja molemmat saatiin enemmän tai vähemmän väriä pintaan. Onneksi sentään tajusin laittaa aamulla suojakertoimia, sillä muuten varmasti olisi iho palanut... Tällainen kuvakertomus tällä kertaa, nyt pitää lähteä hakemaan pyykit koneesta kellarista, ettei kukaan ehdi niitä pöllimään. Kivaa viikonloppua!

Ruususen linna ja olutkaupunki

Viikonloppuna kävin vaihtarikaverini kanssa Oktoberfesteistään ja olympialaisistaan kuuluisassa Münchenissä. Matkaan lähdimme torstaina puolen päivän maissa ja kolmen tunnin junamatkan jälkeen olimme perillä. Kävimme majoittumassa hostelliimme ja mietimme, minne suuntaisimme ensimmäiseksi. Modernin taiteen museo eli Pinakothek der Moderne oli vielä avoinna, joten suuntasimme ensin sinne. Moderni taide ei ehkä ole ihan minun juttuni, vaikka muutamia mielestäni kiinnostavia teoksia museossa olikin. No, tulipahan sitten edes sivistettyä itseäni tuon verran... Ja näimmehän siellä myös pari Tapio Wirkkalan teosta. Museon jälkeen kävimme vielä Olympiaparkissa, jossa vuoden 1972 olympialaiset pidettiin. Menimme myös ylös Olympiaturmiin, josta olikin hienot näkymät.Ihailtuamme tarpeeksi pimenevää Müncheniä, suuntasimme keskustaan syömään. Matkalla kuljimme myös Marienplatzin ja Neues Rathausin ohi. Päädyimme turistien suosimaan Hofbräuhausiin, jossa ruoka maittoi pitkän päivän jälkeen. Lihan ja riisin lisäksi annokseen kuului erillinen sekasalaatti. Hyvää oli!
Palan painikkeeksi tarjolla olisi ollut tietenkin olutta (ja niissä litran tuopeissa, Maßeissa, kuten Münchenissä on tapana, tosin Weissbieriä sai myös puolen litran tuopissa), mutta koska en yleensä juo olutta, niin otin punaviiniä. :)

Perjantaina päätimme lähteä käymään Neuschwansteinin linnassa, lähellä Itävallan rajaa. Junamatka kesti pari tuntia, ja maisemia oli kiva katsella. Kyllä, siellä ne on! Alpit nimittäin! Ei kyllä hyvin erotu kuvasta, kun oli sen verran sateista ja pilvistä ja kuva on otettu junan ikkunan läpi. Füsseniin päästyämme meidän piti mennä vielä bussilla Hohenschwangauhin. Sieltä sitten kiipesimme mäkeä ylös Neuschwansteinin linnalle. Baijerin kuningas Ludwig II rakennutti linnan ja asui itse siellä vain 172 päivää.
Sisällä linnassa ei saanut kuvata, joten on tyytyminen vain näihin ulkokuviin. Linna oli kyllä hieno, vaikka tietyllä tavalla kierros oli vähän pettymys. Se kesti vain puolisen tuntia ja suurinpiirtein vain kävelimme huoneiden läpi. Toki muutamassa huoneessa pysähdyttiinkin, mutta monet vain käveltiin läpi. Linna ei ole valmis kaikilta osin, joten kierros rajoittui vain valmistuneisiin huoneisiin. Linna avattiin yleisölle vain seitsemän viikkoa Ludwig II kuoleman jälkeen, joten siellä on voinut vierailla jo yli 120 vuoden ajan. Linna on ollut innoittajana myös Prinsessa Ruususen linnalle ja kyllähän siinä jotain "taikaa" tuntui olevan. Allaolevassa kuvassa näkyy myös Marienbrücke (silta oikeassa reunassa kuvan keskivaiheilla)...
...jolle mekin uskaltauduimme ottamaan kuvia:
Voin vaan sanoa, että pikkuisen kauhistutti sillalla olla, mutta menin kuitenkin...
Pudotusta oli aika lailla rotkoon, eikä silta tuntunut kauhean tukevalle, varsinkin kun sillalle änkesi yhtä aikaa bussilastillinen väkeä... Alla vielä näkymää Hohenschwangaun kylään. Kuvassa on myös toinen vähän tuntemattomampi linna, Hohenschwangaun linna, jossa Ludwig II vietti lapsena kesiään.
Linnareissulla menikin koko päivä, joten kävimme illalla vain syömässä kivassa italialaisravintolassa sekä Frühlingsfesteillä. Nämä keväällä pidettävät juhlat ovat vähän samanlaiset kuin syksyn Oktoberfestit, tosin paljon pienemmät. Meno oli kyllä melkoista olutteltassa, ihmiset tanssivat pöydillä - ja tietenkin joivat olutta. Välillä aina soitettiin juomalaulua ja sitten piti kilistellä ja juoda. Lauantaina lähdimme hostellimme järjestämälle kaupunkikierrokselle, mikä olikin tosi hyvä. Oppaamme kertoi todella mielenkiintoisesti ja omalla persoonallisella tyylillään paljon historiaa. Kaikki tärkeimmät keskikaupungin nähtävyydet näimme 4,5 tuntia kestäneellä kierroksella. Yllättävää oli se, että vaikka München näyttää siltä kuin se olisi selvinnyt toisen maailmansodan pommituksista miltei vahingoittumattomana, niin alkuperäisiä rakennuksia tai rakennuksen osia on vain puolenkymmentä kaupungissa. Esimerkiksi Frauenkirchenin tornit ovat alkuperäiset, mutta muuten kirkko on restauroitu sodan jälkeen. Opas kertoi myös Hitlerin ja Münchenin yhteisestä historiasta, mikä oli mielenkiintoista. Kierros päättyi Englischer Garteniin, suureen puistoon, siellä olevan Chinesischer Turmin luokse. Siellä nautimme keväisestä ilmasta oluen ja suurien rinkeleiden, Breze (miten tuo menee monikkoon?), kanssa. Täällä on myös samanlaisia, tosin pienempiä rinkeleitä myynnissä, mutta niitä kutsutaan Brezel -nimellä. Yksi kirjain vain eroa nimissä...

Metsästys- ja kalastusmuseon edessä oli näin hauska villisika -patsas, joten en voinut olla kuvaamatta sitä! :)Sunnuntai-aamuna ehdin vielä käydä katsomassa Marienplatzilla Glockenspiel -esityksen ennen kuin minun piti lähteä rautatieasemalle ja takaisin Mannheimiin. Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut, ja pidin kaupungista kovasti. Toivottavasti pääsen vielä uudelleen joskus käymään siellä, sillä paljon jäi vielä näkemättä. Taitaa vaan nälkä kasvaa syödessä, mitä enemmän näkee, sitä enemmän haluaa vielä nähdä uusia paikkoja sekä palata joihinkin aikaisempiin paikkoihin. ;) Mutta hyvähän niitä haaveita on ihmisellä olla, eikös?

Reissun aikana oli tullut kutsu myös Ravelryyn, sieltä minut löytää nimellä Villaista (omaperäistä, vai kuinka?). Vielä en ole ehtinyt tutustua toimintaan, mutta ehkäpä vielä jonain päivänä... Ja Sata kansanomaista kuviokudinmalliakin oli löytänyt tiensä perille (kiitos diilerille!), joten pääsen sitäkin selailemaan, kunhan kolmen viikon päästä käyn Suomessa hautajaisreissulla.

Huomenna on vuorossa Frankfurt sekä Euroopan keskuspankki ja pörssi. Toivottavasti on mielenkiintoinen reissu. Mutta nyt iltapuuhiin sekä nukkumaan, aamulla pitää jaksaa nousta pirteänä ylös flunssasta huolimatta (iski taas päälle reissussa ollessa)...