Ihailtuamme tarpeeksi pimenevää Müncheniä, suuntasimme keskustaan syömään. Matkalla kuljimme myös Marienplatzin ja Neues Rathausin ohi.
Päädyimme turistien suosimaan Hofbräuhausiin, jossa ruoka maittoi pitkän päivän jälkeen. Lihan ja riisin lisäksi annokseen kuului erillinen sekasalaatti. Hyvää oli!
Palan painikkeeksi tarjolla olisi ollut tietenkin olutta (ja niissä litran tuopeissa, Maßeissa, kuten Münchenissä on tapana, tosin Weissbieriä sai myös puolen litran tuopissa), mutta koska en yleensä juo olutta, niin otin punaviiniä. :)Perjantaina päätimme lähteä käymään Neuschwansteinin linnassa, lähellä Itävallan rajaa. Junamatka kesti pari tuntia, ja maisemia oli kiva katsella.
Kyllä, siellä ne on! Alpit nimittäin! Ei kyllä hyvin erotu kuvasta, kun oli sen verran sateista ja pilvistä ja kuva on otettu junan ikkunan läpi. Füsseniin päästyämme meidän piti mennä vielä bussilla Hohenschwangauhin. Sieltä sitten kiipesimme mäkeä ylös Neuschwansteinin linnalle. Baijerin kuningas Ludwig II rakennutti linnan ja asui itse siellä vain 172 päivää.
Sisällä linnassa ei saanut kuvata, joten on tyytyminen vain näihin ulkokuviin. Linna oli kyllä hieno, vaikka tietyllä tavalla kierros oli vähän pettymys. Se kesti vain puolisen tuntia ja suurinpiirtein vain kävelimme huoneiden läpi. Toki muutamassa huoneessa pysähdyttiinkin, mutta monet vain käveltiin läpi. Linna ei ole valmis kaikilta osin, joten kierros rajoittui vain valmistuneisiin huoneisiin. Linna avattiin yleisölle vain seitsemän viikkoa Ludwig II kuoleman jälkeen, joten siellä on voinut vierailla jo yli 120 vuoden ajan. Linna on ollut innoittajana myös Prinsessa Ruususen linnalle ja kyllähän siinä jotain "taikaa" tuntui olevan. Allaolevassa kuvassa näkyy myös Marienbrücke (silta oikeassa reunassa kuvan keskivaiheilla)...
...jolle mekin uskaltauduimme ottamaan kuvia:
Voin vaan sanoa, että pikkuisen kauhistutti sillalla olla, mutta menin kuitenkin...
Pudotusta oli aika lailla rotkoon, eikä silta tuntunut kauhean tukevalle, varsinkin kun sillalle änkesi yhtä aikaa bussilastillinen väkeä... Alla vielä näkymää Hohenschwangaun kylään. Kuvassa on myös toinen vähän tuntemattomampi linna, Hohenschwangaun linna, jossa Ludwig II vietti lapsena kesiään.
Linnareissulla menikin koko päivä, joten kävimme illalla vain syömässä kivassa italialaisravintolassa sekä Frühlingsfesteillä. Nämä keväällä pidettävät juhlat ovat vähän samanlaiset kuin syksyn Oktoberfestit, tosin paljon pienemmät. Meno oli kyllä melkoista olutteltassa, ihmiset tanssivat pöydillä - ja tietenkin joivat olutta. Välillä aina soitettiin juomalaulua ja sitten piti kilistellä ja juoda. 
Lauantaina lähdimme hostellimme järjestämälle kaupunkikierrokselle, mikä olikin tosi hyvä. Oppaamme kertoi todella mielenkiintoisesti ja omalla persoonallisella tyylillään paljon historiaa. Kaikki tärkeimmät keskikaupungin nähtävyydet näimme 4,5 tuntia kestäneellä kierroksella. 
Yllättävää oli se, että vaikka München näyttää siltä kuin se olisi selvinnyt toisen maailmansodan pommituksista miltei vahingoittumattomana, niin alkuperäisiä rakennuksia tai rakennuksen osia on vain puolenkymmentä kaupungissa. Esimerkiksi Frauenkirchenin tornit ovat alkuperäiset, mutta muuten kirkko on restauroitu sodan jälkeen. Opas kertoi myös Hitlerin ja Münchenin yhteisestä historiasta, mikä oli mielenkiintoista. Kierros päättyi Englischer Garteniin, suureen puistoon, siellä olevan Chinesischer Turmin luokse. Siellä nautimme keväisestä ilmasta oluen ja suurien rinkeleiden, Breze (miten tuo menee monikkoon?), kanssa. Täällä on myös samanlaisia, tosin pienempiä rinkeleitä myynnissä, mutta niitä kutsutaan Brezel -nimellä. Yksi kirjain vain eroa nimissä...
Metsästys- ja kalastusmuseon edessä oli näin hauska villisika -patsas, joten en voinut olla kuvaamatta sitä! :)
Sunnuntai-aamuna ehdin vielä käydä katsomassa Marienplatzilla Glockenspiel -esityksen ennen kuin minun piti lähteä rautatieasemalle ja takaisin Mannheimiin. Kaiken kaikkiaan reissu oli onnistunut, ja pidin kaupungista kovasti. Toivottavasti pääsen vielä uudelleen joskus käymään siellä, sillä paljon jäi vielä näkemättä. Taitaa vaan nälkä kasvaa syödessä, mitä enemmän näkee, sitä enemmän haluaa vielä nähdä uusia paikkoja sekä palata joihinkin aikaisempiin paikkoihin. ;) Mutta hyvähän niitä haaveita on ihmisellä olla, eikös?
Reissun aikana oli tullut kutsu myös Ravelryyn, sieltä minut löytää nimellä Villaista (omaperäistä, vai kuinka?). Vielä en ole ehtinyt tutustua toimintaan, mutta ehkäpä vielä jonain päivänä... Ja Sata kansanomaista kuviokudinmalliakin oli löytänyt tiensä perille (kiitos diilerille!), joten pääsen sitäkin selailemaan, kunhan kolmen viikon päästä käyn Suomessa hautajaisreissulla.
Huomenna on vuorossa Frankfurt sekä Euroopan keskuspankki ja pörssi. Toivottavasti on mielenkiintoinen reissu. Mutta nyt iltapuuhiin sekä nukkumaan, aamulla pitää jaksaa nousta pirteänä ylös flunssasta huolimatta (iski taas päälle reissussa ollessa)...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti