Väsyä, valivali ja Neustadt

On vähän päivitystahti näköjään hiljentynyt, jos vaikka nyt muutaman sanasen kirjailisin. Aivan järkyttävä väsymys on ollut päällä Suomen reissun jälkeen. Ei ole mitään hajua, mistä se voisi johtua. Voisin nukkua suunnilleen koko ajan... Nyt pitäisi olla ahkerana lukea saksan kurssien tentteihin, mutta mitäs tämä tyttö tekee? Neuloo, surffaa, suunnittelee siivoamista... ihan mitä muuta vain. Enkö mä koskaan opi, että kannattaisi lukea vähän aiemmin kuin ihan viimetipassa?? Ääh ja plääh...

Sentään olen jo jotain lähtövalmisteluja saanut tehtyä, kännykkäliittymän irtisanomisen postitin lauantaina (joo, postit on täällä auki myös lauantaisin JA postia myös jaetaan lauantaisin) ja tänään kävin Hausmeisterin kanssa sopimassa huoneeni lähtötarkastuksen muuttopäivälle. Huomenna pitäisi viedä yliopistolle erinäisiä lomakkeita ja täytättää siellä muutamia. Melkoista paperinpyörittelyä taas tämä homma. Verhon kanssa on tullut myös tapeltua tässä viime aikoina. Siis siksi, kun se ei suostu pysymään ikkunassa. Ja sehän johtuu siitä, että joku aiempi asukas on kehittänyt sellaisen viritelmän mallia tarrakoukut ja keppi, joka toimittaa verhotangon virkaa. Kun kelit lämpeni, niin ei tahdo millään nuo koukut pysyä ikkunan karmissa ja sitten verho aina tipahtelee. Tänään jo toinen kerta... Ja jos ikkuna sattuu olemaan silloin auki, kun tarra pettää, niin koukku kimpoaa tuonne pihamaalle, josta sitten saapi käydä etsimässä. Toinen alkuperäinen jo hävisikin sen siliän tien ja jouduin ostamaan uusia koukkuja, mutta ei ne tahdo pysyä. Noissa alkuperäisissä koukuissa oli kivasti käytetty purkkaa apuna, että pysyis paremmin paikallaan! Yök! Hermo palaa kyllä kiinni tuollaisen virityksen kanssa, mutta olis ihan kiva nyt kuitenkin joku harso edes tuossa ikkunassa olla...

En ole vielä Neustadtin reissusta laittanutkaan mitään kuvia tänne. Pari viikkoa sitten siis siellä pyörähdin parikin kertaa (lankojen perässä toisen kerran...). Eli siis Neustadt an der Weinstraße on paikan virallinen nimi. Mannheimista sinne pääsee puolessa tunnissa paikallisjunalla, joten lähikaupungiksi kai sitä voisi kutsua. Kiva pikkukaupunki, ja nimensä mukaisesti se sijaitsee viinitien varrella. Kaupungissa näin paljon pyöräilijöitä (siis jotka selvästi olivat tulleet kauempaa kuin parin kilsan päästä), ja viinitie ilmeisesti onkin pyöräilijöiden suosiossa. Vanha kaupunki huokui omaa tunnelmaansa.
Ja viini oli esillä vähän joka puolella kaupunkia, Haus des Weines on kuuluisa hyvistä viineistään. Ei tosin tullut käytyä sisällä ravintolassa, mutta ohi kävelin ja pitihän tuo kyltti kuvata...
Viini- ja oluttupia oli ympäri kaupunkia, mutta tällä kertaa tyydyin maistelemaan italialaista jäätelöä. :) Ja se olikin hyvää (ja halpaa Suomen hintoihin verrattuna)! Esimerkiksi täältä Mannheimista saa italialaista jätskiä 0,70 €/pallo. :D
Ihan kiva reissu oli, varsinkin kun ei mitään ylimääräistä tarvinnut matkoista maksaa, kun Neustadtiin pääsi Semesterticketillä. Pitäisikin sitä vielä yrittää hyödyntää tässä viimeisten viikkojen aikana, jotta saisi täyden hyödyn. Tokihan sitä tietysti käytän jatkuvasti myös täällä Mannheimin sisällä liikkuessani bussilla tai ratikalla, mutta maksoin siitä kuitenkin helmikuussa sen 110 € (voimassa tämän lukukauden eli heinäkuun loppuun asti). Mutta nyt pitää lopettaa ja yrittää edes vähän vilkuilla EU:n toimielimiä sekä adjektiivin taivutusta, passiivia, konjuktiivi II:ta ja muita kivoja kielioppiasioita...