Onneksi...

... pääsen tästä kämpästä tänään pois! Oli nimittäin sellainen huipentuma vaihtoajalleni täällä, että piti tulla vielä tämäkin kertomaan... Eilen illalla/yöllä nukkumaan ruvetessani kävin vielä vessareissulla (siis yhteiskäytössä olevassa suihku/vessatilassa). Kaikki meni ihan hyvin siihen asti, kunnes olin lähdössä takaisin huoneeseeni. Huomioni kiinnittyi lattiaan ja sehän oikein kuhisi parisenttisiä vaaleita matoja/toukkia! Niitä oli nimittäin kymmenittäin eikä vain pari... YÖK!! Ei ole hajuakaan mitä öttiäiset olivat tai mistä olivat tulleet, mutta eipä juuri kiinnostakaan tässä vaiheessa, kun aamukammasta on piikit loppu. ;) Eipä todellakaan kiinnostaisi asua täällä enää päivääkään... Ja toinen kiva pikantti lisä tähän viimeiseen viikkooni täällä on ollut se, että viimeisen yhdeksän (9) päivän aikana minulta on varastettu jääkaapista neljä (4) pakettia tuorejuustoa! On jollain otsaa! Ja kun vielä miettii sitä, ettei minulla jääkaapissa ole ollut juuri muuta kuin se tuorejuusto ja purkki-pari jugurttia, niin kyllä se ottaa päähän joka kerta... Nimimerkillä sämpylä kuiviltaan ei ole kovin hyvää.

Mutta jotta tästä ei tulisi ihan kokonaan vain valitusta, niin käännetään katse iloisimpiin asioihin, eli siihen, että huomenna pääsen a) nauttimaan ystävieni seurasta, b) mökkeilemään järven rannalle, c) saunomaan ja muutenkin viettämään laatuaikaa! Tytöt, täältä tullaan! :D Jei! Eli nyt siis ihanaa Juhannusta kaikille!

Suomi, täältä tullaan!

Viimeinen ilta Mannheimissa. Päivä vierähti pakkaillessa ja siivoillessa, saapa nähdä saanko tuon matkalaukkuni kiinni... on nimittäin melko lailla täyden näköinen tuo laukku (ja reppu myöskin, ja tämä kannettava pitäisi vielä saada ahdettua mukaan). Aamulla pitää vielä hoitaa viimeiset hommat ja tarkistuttaa sekä luovuttaa huone. Ja sit tää lähtis! :) Ensin suunnaksi Frankfurt ja torstai-aamuna kentälle ja kotia kohti tällä kertaa saksalaisin siivin.

Vaikka iloitsenkin kovasti Suomeen paluusta, niin kuitenkin on haikeaa jättää taas yksi elämänvaihe (ja koti) taakseni. Mutta onpahan näitä lähtöjä tässä ollut muutaman vuoden sisään ihan riittävästi, joten kyllä se haikeus siitä ohi menee. Blogini hiljeneekin sitten tästä hetkeksi, palailen linjoille todennäköisesti joskus juhannuksen jälkeen. Eli oikein mukavaa Juhannusta kaikille!

Pohdiskelua vaihdosta

Lupasin joku aika sitten tehdä myös listaa asioista, joita jään kaipaamaan täältä Saksasta ja Mannheimista. Tässäpä näitä nyt sitten olisi:

• hyvin toimivaa julkista liikennettä
• lyhyet matkat Keski-Euroopan kohteisiin
• ulkona syöminen on halvempaa (tietysti riippuu paikasta, mutta yleinen mielikuvani on tämä)
• pikkuleipomoita ja niiden halpoja kakkupaloja (alkaen n. 1,60 €/iso pala!) sekä tuoreita sämpylöitä
• halpoja kenkiä ;)
• halpaa viiniä ruokakaupoissa
• Bretzeleitä (varsinkin juustobretzelit ovat hyviä tuoreeltaan)
• kaupunginpuistoja ja kauniita kukkaistutuksia
• kulttuurien kirjoa (Mannheimin asukkaista vajaa neljäsosa on alkuperältään muita kuin saksalaisia)
• pikkukaupunkien tunnelmaa ja suurkaupunkien vilinää

Voisin myös tähän listata niitä asioita, joita olen kokenut myönteisenä nimenomaan vaihdossa olemiseen liittyen:

• kielitaidon parantuminen (vaikka se ei itsestäni aina ihan sille tunnukaan... mutta kai jotain on jäänyt päähän)
• tietyissä asioissa itsevarmuuden lisääntyminen, kun on huomannut, että pärjää vieraassa maassa, vieraassa kulttuurissa ja vieraalla kielellä yksinään
• eri maista ja eri kulttuureista tulevien ihmisten tapaaminen
• paljon uusia kokemuksia
• mahdollisuus matkusteluun
• on nähnyt ainakin pintaraapaisun saksalaisten kulttuurista ja tavasta elää

Kaiken kaikkiaan vaihtoaika on ollut positiivinen kokemus, vaikka niitä negatiivisiakin asioita mukaan on myös mahtunut. Vaihtoajaksi yksi lukukausi eli viisi kuukautta on aika lyhyt aika, ainakin kielenoppimisen kannalta lukuvuosi olisi parempi vaihtoehto. Ja jos olisin vuoden täällä ollut, niin ehkä myös asumisviihtyvyyteen olisi tullut panostettua enemmän. En vaihtaisi tätä vaihtoaikaa pois, mutta on myös ihana lähteä takaisin Suomeen ja nähdä taas ystäviäni! Tietyllä tavalla olen kuitenkin pitkälti koti-ihminen (vaikka tykkäänkin matkustella ja nähdä uusia paikkoja), ja tarvitsen sen oman tilan ja paikan, missä saan olla juuri niin kuin haluan. Innolla odotan, että pääsen muuton jälkeen purkamaan tavaroitani ja etsimään kaikelle oman paikkansa ja sitten nautiskelemaan oman kodin rauhasta (ja siitä, ettei muut pölli ruokiani jääkaapista sekä omasta vessasta ja suihkusta). :)

Sukkalankaklubi

Ravelrystä sekä monista blogeista bongasin uusien kotimaisten lankaklubien tulon, ja ainakin Secret Wool ja TitiTyy tarjoavat näitä uutuuksia. Aikani asiaa pähkäiltyäni, päätin liittyä TitiTyyn ylläriväri sukkalankaklubiin. Mieleni olisi tehnyt liittyä vaikka kaikkiin klubeihin, mutta oli pakko rajoittaa ja valita vain yksi (ainakin tällä hetkellä, eihän sitä tiedä jos vielä innostun ennen deadlinea johonkin toiseenkin ilmoittautumaan ;) ), jotta taloudellinen tilanne ei ihan häränpyllyä heittäisi. Pitää ensin katsoa miten paljon tuo muutto ja kämppä (tai siis sen sisustaminen) syövät rahaa, ja tehdä vähän budjettia syksyn reissujakin ajatellen. Sitten voin harkita uudelleen, josko vaikka johonkin toiseenkin voisin ilmoittautua. Mutta kivaa saada jotain ihan yllätyksellistä sukkalankaa (jota ei välttämättä tulisi itse tilattua) ja vielä kolme kertaa syksyn aikana! :) Ainakin itse olen niin kaavoihin kangistunut, että usein tulee ostettua vain niitä tiettyjä värejä, ja sitten saattaa jäädä huomaamatta kivoja lankoja pelkästään sen vuoksi. Toivottavasti tätä kautta löytyy jotain kivoja uusia tuttavuuksia lankamaailmasta!

Celine

Eilen olin siis Celine Dionin keikalla Frankfurtissa. Hienoa oli päästä tuollaisen maailmantähden ja maailman myydyimmän naisartistin konserttiin. :) Aivan mahtava ääni hänellä on myös livenä! Ja hienon parin tunnin shown hän veti. En ole aiemmin ollut myöskään noin isolla areenalla, Commerzbank Arena nimittäin vetää 55 000 konserttivierasta. Eilen illalla tosin olisi enemmänkin katsojia mahtunut, koska osa katsomoista oli tyhjänäkin. Se vain jäi harmittamaan, että tunnollisena ihmisenä jätin kameran kotiin, koska lipussa kamerat kiellettiin, ja silti monilla muilla oli kamerat mukana ja he kuvasivat siellä. :( Olisi ollut kiva muisto konsertista, kun olisi muutaman hyvän kuvan saanut. Kännykän kameralla muutaman kuvan otin stadionista, mutta ei tuossa nyt niin hyvä kamera kuitenkaan ole... Kivaa oli myös se, etten tarvinnut ostaa erikseen junalippua stadionille ja takaisin, koska konserttilippu oli ns. Kombiticket, joka korvasi myös osan matkasta ja Semesterticketini lopun. Ennen junaan lähtöä kävin myös syömässä thaimaalaisessa pikaravintolassa, jossa oli hyvää ruokaa. :) Eli voisin sanoa, että eilinen oli todella onnistunut päivä. Toki hyvien ystävien kanssa olisi ollut vielä kivempaa, mutta nautin silti kovasti.

Tänään pesin viimeistä kertaa pyykkiä täällä ja pakkailin myös tavaroitani. Aika tiukkaa taitaa tulla kaikkien tavaroideni kanssa, vaikka matkalaukkuni onkin ISO... No, toivottavasti kuitenkin jotenkin saan ahdettua kaiken tarvittavan mukaan. Ei ole huvittanut edes pihalla lähteä käymään, kun on ollut niin sateinen ja pilvinen päivä. Oikeastaan päivä on mennyt ihan oleillessa, mutta ehkä se sallitaan... Pitäisiköhän vaihteeksi tarttua puikkoihin? Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Katla -sukat ja Dion

Eilen illalla sain valmiiksi Uhoavan Gnun Katla -sukat. Malli oli kivaa ja koukuttavaa neuloa ja langan väristäkin tykkään. Lankana oli siis Wolle Rödelin Sport & Strumpfwolle extrastark (75 % villaa, 25 % polyamidia), jota kului arvioilta 65 g. Kolmosen bambu-Addeilla nämä tikuttelin. Varteen tein ohjeesta poiketen 10 mallikertaa 8 sijasta (ja olisin näkojään voinut tehdä paljon enemmänkin, kun lankaa jäi niin paljon jäljelle) ja tiimalasikantapään. Hyvin istuu jalkoihini, tosin joku muu kantapää olisi ehkä ollut parempi tälle silmukkamäärälle, sillä nyt kantapää jäi aavistuksen verran liian matalaksi. Mutta tykkään silti! :)

Aamukammassa alkaa olla jo aika vähän piikkejä, kun lähtö lähestyy. Olen jo vähän mallaillut tavaroitani matkalaukkuun ja pikkuisen jännittää, saanko kaiken mahtumaan mukaani. Tänäaamuna taas oli ikävä yllätys jääkaapilla käydessäni, sillä tuorejuustoni oli taas varastettu. Eipä ollutkaan kuin vasta toinen paketti viikon sisään... :( Jos nyt nätisti sanon, niin mittani alkaa olla täysi näitä soluasumisen "ihanuuksia"! Mutta onneksi ei ole enää kuin 4 aamua täällä jäljellä, sitten suuntailen ensin Frankfurtiin viimeiseksi yöksi ja torstaina lennän takaisin Suomeen viettämään juhannusta! :D Mutta sitä ennen on myös muuta kivaa luvassa, sillä tällaista on luvassa tänään:

Mukavaa viikonloppua ja KIP-päivää kaikille!

Lankaa...

Viikonloppu meni taas ja lauantaina pyörähdin Wolle Rödelissä. Ja tällä kertaa minulla oli ihan asiaakin. Tajusin nimittäin, että he vaihtavat heiltä ostettuja lankoja. Ja minultahan jäi yksi täysi kerä Mille Filiä Coahellasta, ja nyt mietin, että riittääkö lanka Anne Elliotiin. Lauantaina sitten lähdin vaihtamaan kerän oikean väriseksi, ja vaihto onnistui ilman mitään kommervenkkejä. :) Mutta en sitten saanut itseäni hillittyä, vaan ostin pari kerää sukkalankaa... ... ja puikoille pääsivät Uhoavan Gnun Katla -sukat. Ensimmäistä tikuttelin lauantai-iltana Järjen ja tunteiden sekä sunnuntai-iltana Pikkunaisien parissa. Tuo leffa-duo taas lähti mukaani Saturnista (suurin elektroniikkaliike täällä) iltojen tylsyyttä poistamaan. Hetken kyllä piti tuota Jane Austenia miettiä, että mikähän leffa on oikein kyseessä, kun ei heti auennut edes sanakirjan kanssa tuo nimi Sinn und Sinnlichkeit (aisti ja aistillisuus? ;) ), mutta enkunkielinen nimi sitten auttoi asiaan. Pikkunaisia sentään tunnistin kuvasta, kun olen sen elokuvateatterissa aikoinani nähnyt, mutta Betty und ihre Schwestern?? Eihän kukaan tytöistä ole edes Betty, vai liekö Beth sitten väännetty saksaksi siihen muotoon... pitäis varmaan katsoa saksaksi dubattuna, niin ehkä se selviäisi! ;) En edelleenkään kyennyt siihen, vaan katsoin leffat originaalikielellä. :)

Tässä vaiheessa nyt olen sukkien kanssa. Tykkään neuloa näitä sukkia, mallikerta on vain 4 kerroksen korkuinen, mutta mielestäni koukuttava! Tosin joka kerta, kun joutuu neulomaan 3 nurin yhteen, niin pelottaa, että saan katkaistua puikot... oliskohan metalliset paremmat? No, eipä ole vaihtoehtoja täällä, joten noilla mennään.

Tänä aamuna kävin läheisessä ruokakaupassa Kauflandissa. Siellä on aina säännöllisen epäsäännöllisesti tarjouseriä myynnissä ja nyt löysin sieltä lankaa! Nämä olivat vain 1 €/kerä, joten sisäinen Sulo astui kuviin ja koriin hyppäsi neljä kerää... Lanka on mielestäni jotakuinkin seiskaveikan paksuista (50 g = 90 m), 70 % villaa ja 30 % akryyliä. Se, mikä mielestäni on aika outoa, niin vyötteen suosituspuikkokoko on 5-6 mm ja niillä pitäisi tulla tiheyttä 24 s ja 32 krs/10 cm?? Seiskaveikan tiheys näkyy Novitan sivuilta luntattuna olevan nelosen puikoilla 18 s ja 26 krs. Ehkä kuitenkin testaan vähän ohuempia puikkoja, kun alan noita keriä työstämään. No, värit sentään on kivat, ja jos vaikka noistakin sukkia jonain päivänä neuloisin... ja kun halvalla sai! ;) Sitä en sitten tiedä, miten laadukasta tuo lanka mahtaa olla... Nyt taas takaisin neuleiden pariin!

Pientä valmista

Tällainen siitä pikkuprojektistani tuli: Siis säilytyspussukka mp3-soittimelleni. Käytössä on jo ollut, ja on tosi kiva, kun kuulokkeiden johdot ei ole sekaisin laukussa, vaan siististi kotelossaan. :)
Lankaa meni vain jotain 10 g (eikä varmaan sitäkään) Coachellasta ylijäänyttä Mille Filiä, jota tikuttelin 3 mm bambu-Addeilla. Silmukkamäärät huitaisin hatusta, olisikohan ollut 28 s, joilla neuloin ensin putkea ja sitten kun oli riittävästi pituutta, päättelin kahden puikon silmukat ja jatkoin läpän neulomista viimeisillä 14 silmukalla. Läppään kaventelut ja napinläpi, pohjasauman ompelu ja napin kiinnitys - ja avot, meillähän on kätevä pussukka valmiina. :)

Eilen illalla sitten otin itseäni niskasta kiinni ja purin Anne Elliotin alun helmineuleseen asti ja neuloin melkein sinne asti kuin missä olin ennen purkamista menossa. Pitää yrittää nyt tuota neuloa, että saisin täällä neulottua kokonaan tuon, koska jos lanka loppuukin kesken, niin en sitten saa sitä Suomesta lisää... No, eipä tässä hirveästi mitään ohjelmaa olekaan suunniteltuna, joten pitäisi onnistua. Jos en sitten lannistu niiden hihojen kanssa...

Eilen saimme takaisin myös EU-kurssin tentit, ja sehän oli mennyt tosi hyvin! Sain 1,7 eli erittäin hyvän. Olin jopa kahdesta tehtävästä saanut täydet pisteet :D Näköjään sitten riitti, vaikka vastaus oli lyhyt, kunhan se oli oikeaa asiaa.

Aamulla olin sen verran reipas ja pesaisin tuon ikkunani, kun muuttosiivoukseen se näkyy listan mukaan kuuluvan. En tuon yhden ikkunan takia viitsinyt mitään ikkunalastaa ruveta ostamaan, joten jouduin vaan sitten toisella luutulla kuivaamaan ikkunaa - ja sen se on kyllä näköinenkin... mutta on se kyllä puhtaampikin kuin aiemmin. Tuskin edellinen asukas ainakaan oli tuota pessyt, sen verran likainen ikkuna oli jo helmikuussa. Lattian pesin myöskin samoilla tulilla sekä pyyhin patterin. On vaan hankala siivota, kun ei ole kunnon välineitä, koska en älyttömästi tänne näin lyhyen ajan takia halunnut ostaa siivousaineita ja -välineitä. Mutta onpahan tässä pärjätty näilläkin. Vaan nytpä taidan ruveta lukemaan tai sitten neulomaan. Mukavaa viikonloppua!

Säärystimet

Löysin tänä aamuna pöydältäni tällaisen paketin: ...ja tadaa! Nehän käy tosi hyvin jalkoihini! ;) Kuten ylemmästä kuvasta voi huomata, päättelykeiju ei ole vielä hoitanut hommiaan... Lankana siis Fortissima Sockaa kaksi kerää eli 100 g ja puikkoina 3 mm bambu-Addit. Loin 80 s ja sitten vaan 2 o, 2 n siihen asti kunnes kerä alkaa loppumaan ja sitten päättely. Eipä paljon helpompi (ja sitten myös tylsempi) homma olla. Mutta nyt ne on valmiit ja pääsevät lämmittämään palelevia (no ei kyllä ihan juuri nyt palella) jalkojani. :) Eli käyttöön tulee. Äiti myös "tilasi" minulta säärystimet joululahjaksi, tosin taidan kyllä jotain vähän haastavampaa hänelle tehdä... Ravelryssä jo seikkailinkin ja löysinkin yhden mallin, jota ainakin kokeilen. Mutta niitä varten pitää ostaa lankaa - mutta ei täältä, vaan sitten kun palailen Suomeen. Tapiolle taitaa sitten lähteä tilaus vetämään pikapuoliin...

Tänään kävin kaupungilla hoitelemassa asioita ja samalla "eksyin" myös Galeria Kaufhofin lanka-ja nappiosastolle. Anne Elliot sai jo napit... ...kunhan vaan joskus viitsisin purkaa sitä ensin, jotta voisin taas neuloakin sitä. Tosin ensin puikoille ehkä hyppää tälläinen projekti:

Kivaa keskiviikko-iltaa kaikille!

Kaipaus

Niin se vain alkaa lähestyä loppuaan tämä vaihtolukukauteni, ja pitää (tai siis on pitänyt) alkaa miettiä elämää koto-Suomessakin. Tänään varmistui opiskelija-asunto, joten se puoli on ihan hanskassa! :) Ja se on siis yksiö, eikä solu - kyllä tää solumeininki alkaa mulle riittää... Heinäkuun alusta mulla on taas oma vessa/suihku ja keittiö huoneen lisäksi, jei! Pientä stressiä ehdinkin jo repiä, että miten saan asuntoasian järjestymään, mutta helposti ja nopeasti kaikki kävi, kun vaan jotain päättää...

Tietyllä tavalla olen iloinen (mutta toisaalta on haikea olo), kun tiedän, että kohta olen taas takaisin Suomessa. Tähän voisinkin vaikka listata asioita, joita olen kaivannut Suomesta vaihtoaikana:

• ystäviäni ja perhettäni
• saunaa
• oma rauhaa (vessa/suihku/keittiö) = oma koti
• lavatansseja ja keikkoja
• Suomen luontoa, kesää ja valoisia öitä
• lankavarastoani ;) ja muita omia tuttuja tavaroitani (kirjat, levyt, astiat...)
• siideriä (sitä saa täällä vain irkkupubeista, ei kaupasta)
• irtokarkkeja (ei täällä ole hyviä...) ja suomalaista suklaata (esim. Fazerina ja Geisha)
• sitä, että pankki- ja luottokortit käy melkein paikassa kuin paikassa maksuvälineenä - täällä on pakko olla koko ajan käteistä, koska saksalainen pankkikorttikaan ei käy joka paikassa, luottokortit vielä harvemmassa maksuvälineenä
• hyvää raanavettä, josta saa hyvää teetä ja kahvia (täällä vesi on todella kovaa, eikä teen juominen ole mikään nautinto...)
• oman yliopiston terveellisiä ruokia verrattuna paikallisen Mensan annoksiin

Siinäpä varmaan tärkeimmät, nuo tulivat ensimmäisenä mieleen. Sen olen huomannut täällä ollessani, että jokaisessa maassa on omat hyvät ja omat huonot puolensa. Mutta silti olen aina sydämeltäni suomalainen, vaikka missä asuisin. :) Ehkä pitää jonain toisena päivänä sitten listata ne asiat, joita tulen kaipaamaan täältä, kunhan palaan Suomeen - ihan tasapuolisuuden nimissä. Ehkäpä alan taas tikuttelemaan säärystintä (jokohan saisin sen tänään loppuun?) ja mietiskelemään asiaa...

Ruusuja

Jee, sain Allgemeiner Sprachkursin läpi arvosanalla 2,3 eli hyvä! :D Sentään muutamia opintopisteitä ropisee tältäkin keväältä... torstaina sitten selviää, miten toinen tentti meni.

Lauantaina kävin siis katsomassa Sinkkuelämää -elokuvan (ja ekaa kertaa olin yksin leffassa) ja oli kivaa. Meitä oli 11 henkilöä yli 200 ihmistä vetävässä salissa katsomassa elokuvaa! Ei taida nää originaaliversiot vetää saksalaisyleisöä (siis oletettavasti he kaikki menevät katsomaan dubatun version, tuskin tuolla ainakaan yhtään saksalaista oli). Ainakin minua elokuva piti otteessaan hyvin, enkä ehtinyt pitkästymään 2,5 tunnin aikana. Voi olla, että johtui osin siitä, kun nuorempana tuli tiivisti seurattua sarjaa ja heti elokuvan alusta asti henkilöt oli tuttuja ja tiesin missä mennään.

Sunnuntaina sitten kävin ensin lenkillä ja päätin lähteä käymään tässä lähellä sijaitsevassa Herzogenriedparkissa. Siellä olikin mukava kävellä ja ihastella:
Ruusutarhassa oli ruusuja...
...ruusuja...
...ruusuja...
...ja vielä vähän lisää ruusuja!
Ja oli täälläkin elukoitakin, kotoisia marsuja...... tämä kaveri olisi halunnut aidan toiselle puolelle - liekö ruoho vihreämpää??Saisikohan näiden villasta hyvää lankaa??Siinäpä viikonloppu menikin, aika rauhallisissa merkeissä. Perjantai- ja lauantai-iltoina täällä oli kunnon ukonilmat, kesti aina useamman tunnin.

Vielä on kerää jäljellä - siis säärystimeen, jota olen neuloskellut aina välistä kun edelleenkään ei purkaminen innosta... Kohta loppuu neulominen, joten pakko alkaa purkamaan sitten. Harmittaa, kun ideoita olisi pää täynnä, mutta en täällä voi aloittaa enää uusia juttuja... No, onpahan valmiina suunnitelmia. Kivaa maanantai-iltaa!